Kotisynnytykset lisääntyvät

Uppdaterad
Publicerad

Yhä useampi nainen haluaa synnyttää kotona. Tukholman läänin maakäräjät oli lokakuun loppuun mennessä saanut yhtä paljon hakemuksia kotisynnytykseen kuin koko viime vuoden aikana yhteensä. Järfällassa asuva Linda Swahn synnytti toisen lapsensa kotona.

Ruotsista puuttuu valtakunnallinen linja kotisynnytyksiin.  Kaksi maakäräjäaluetta rahoittaa kotisynnytyksiä: Västerbotten ja Tukholma. Kaikilla muilla maakäräjäalueilla synnytyskustannukset, kuten kätilön palkka, tulee kustantaa itse, mikäli haluaa kotisynnytyksen. 

Kotisynnytyksiin pyritään seulomaan vain sellaisia naisia, joilla on matala riski saada komplikaatioita synnytyksen aikana. Naisen pitää olla esimerkiksi synnyttänyt jo kerran ja aiemmman raskauden on pitänyt sujua normaalisti.

– Kun katsotaan tutkimuksia, niin niissä näkee, että ryhmätasolla ei ole riskejä verrattuna sairaalassa synnyttäviin naisiin,  niin kauan kun kotisynnyttäjät ovat matalan riskiryhmän naisia, kertoo kätilö Maria Ahlbom. 

Kiinnostus kasvanut

Tukholman läänin maakäräjät kertoo saaneensa lokakuun loppuun mennessä 76 hakemusta naisilta, jotka haluavat synnyttää kotona. Viime vuonna vastaavaan aikaan hakemuksia oli tullut noin 10 vähemmän. Kotisynnytyksen haluavien määrä alkoi Tukholmassa nousta kaksi vuotta sitten.  Määrä on silti pieni, kun katsotaan kaikkien synnytysten määrää alueella.

Koko maassa kotona haluaa synnyttää 1-2 promillea synnyttäjistä, arvioi Sveriges Kommuner och Landsting SKL. Valtakunnallista tilastoa ei aiheesta kuitenkaan ole.   Tukholman läänin maakäräjien Hälso- och sjukvårdsförvaltningen selvittää parhaillaan, millainen sopimus kotisynnyttämisestä jatkossa tehtäisiin maakäräjäalueella.

Selvityksen piti valmistua kesän jälkeen. Nyt Tukholman läänin maakäräjiltä kerrotaan, ettei selvitystä todennäköisesti julkaista ennen ensi vuotta.

Synnyttäminen siirtyi kodeista sairaaloihin

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Ruotsi edustaa keskitasoa kotisynnytyksissä. Useimmin kotona synnytetään Islannissa ja Tanskassa (noin 2 %).Norjassa saman verran kuin Ruotsissa ja Suomessa puolestaan hieman harvemmin. Synnyttäminen siirtyi kodeista sairaaloihin 1930- ja 40-lukujen vaihteessa, kun hyvinvointiyhteiskunta alkoi kehittyä vauhdilla.

Kun vuonna 1930 enemmistö naisista synnytti kotona,  oli tilanne muuttunut päinvastaiseksi vuoteen 1940 mennessä. Samalla äiti- ja lapsikuolleisuus kääntyi laskuun.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.