Omatekoisen pullan kalorimäärää on hankala arvioida, mutta kaupan pullien tiedot ovat saatavilla. Foto: TT, Bertil Ericso / AP Photo, Keith Srakocic

Laskiaispulla on muhkea kaloripommi

Uppdaterad
Publicerad

Laskiaispulla on ilmava herkku, jonka täytteenä on kermavaahtoa ja mantelimassaa sekä tomusokeria. Pulla tarjoaa makuelämyksen, mutta myös satoja kilokaloreita.

Elintarvikevirasto on laskenut, että normaalikokoisessa laskiaispullassa on noin 350-450 kilokaloria (kcal). Aikuisen naisen päivittäinen energiatarve on noin 2100 kcal ja miehillä vastaava luku on noin 2600 kcal. Jos pullan kalorit haluaa polttaa kuntoilulla, ei se tapahdu hetkessä.

– Kuntoilu on tärkeä osa hyvinvointiamme. Ei kuitenkaan pidä uskoa, että lyhyessä ajassa saisi poltettua paljon kaloreita, ravitsemusasiantuntija Åsa Brugård Konde Elintarvikevirastosta sanoo.

Pulla palaa lenkkipolulla

Elintarvikeviraston laskujen mukaan sulattaakseen laskiaispullan kalorit pitäisi esimerkiksi käydä puolentoista tunnin rivakalla kävelylenkillä. Kalorit saa kulumaan myös samassa ajassa pingistä pelaamalla tai pyöräilemällä.

Nopeimmin laskiaispullan kaloreista pääsee eroon lenkkeilemällä 45 minuuttia tai juoksemalla 30 minuuttia.

Herkuttelua harkitusti

Jos laskiaispullan nauttii kerran tai kaksi vuodessa, niin ei siitä tarvitse kokea huonoa omaatuntoa.

 – Se on selvää, että laskiaispullan voi nauttia muutaman kerran vuodessa. Kyseessä on kuitenkin sellainen herkku mitä ei saisi syödä joka päivä aina joulusta pääsiäiseen saakka, Åsa Brugård Konde sanoo.

Kalorien kulutus liikuntamuodoittain

Näin monta minuuttia kestää kuluttaa 250 kilokaloria:

Aktiviteetti, Mies 77 kg Nainen 63 kg

Kävely (5 km/h) 55 67

Rivakka kävely (6 km/h) 48 60

Pyöräily (12 km/h) 48 60

Pingis 48 60

Haravointi 43 53

Ruohonleikkaus (manuaalinen) 43 53

Lenkkeily (8 km/h) 28 33

Rivakka pyöräily (22 km/h) 25 30

Juoksu (10 km/h) 20 23

Lähde: Livsmedelsverkets broschyr ”Hälsosam helhet”

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.