Löfvenin on määrä tiistaina tavata Saksan liittokansleri Angela Merkel Berliinissä keskustellakseen Euroopan pakolaispolitiikasta.
– Maailman pakolaiskriisi ei ole eurooppalainen pakolaiskriisi, se on vastuukriisi, totesi Löfven tiedotustilaisuuden alkajaisiksi.
Ruotsi ja Saksa kuuluvat niihin EU-maihin, jotka ovat ottaneet vastaan eniten pakolaisia. Molemmat maat kannattavat järjestelmää, jossa kaikille EU-maille määrättäisiin sitovat pakolaiskiintiöt.
– Olen toiveikas, kun kuulen yhä useamman johtajan sanovan, että he ovat valmiita ottamaan vastuuta. Olen myös huolestunut. Monet maat väistelevät vastuuta, Unkari on yksi niistä.
”Varmoja maita”
Stefan Löfvenin mukaan 28:n EU-maan tähänastiset toimenpiteet eivät riitä. Löfven haluaakin, että EU-maat ottavat vastaan 100 000 kiintiöpakolaista – huomattavasti enemmän kuin ne 20 000, joista EU pääsi sopimukseen kesäkuun huippukokouksessa.
Löfven tukee myös ”varmojen maiden” periaatetta. Esimerkiksi läntiseltä Balkanilta tulevat turvapaikanhakijat voitaisiin käännyttää pikaisesti. Löfven ei usko, että periaatteella olisi suurtakaan merkitystä Ruotsille, mutta koko EU:n kannalta sillä olisi merkitystä.
Kymmenen kohdan ohjelma
Löfven esitteli myös kymmen kohdan ohjelman, jolla Ruotsi haluaisi uudistaa EU:n pakolaispolitiikan. EU:n tulisi muun muassa perustaa pysyvä ja kaikkia jäsenmaita velvottava pakolaisten jakomenetelmä.
Pakolaisten vastaanottamista ja kotouttamista varten varataan rahaa syksyn budejtissa.
– Kaikkien kuntien täytyy kantaa vastuunsa.