Helsingin yliopiston ylioppilaiden kevätjuhlaan 1848 sävelletyllä laululla on mielenkiintoinen historia.
1800-luvun puolivälissä Euroopassa elettiin talouskriisien ja mullistuksen aikaa. Uudet aatteet libarlismi, sosialismi ja nationalismi nostivat päätään myös Suomen suurruhtinaskunnassa.
Johan Ludvig Runebergin oli kirjoittanut Vårt Land -runonsa 1846 ja tehnyt siihen itse myös sävellyksen. Myös muut säveltäjät olivat tarttuneet suurta ihastusta herättäneeseen runoon, mutta vasta Helsingin yliopiston saksalaissyntyisen laulunopettajan Fredric Paciuksen sävellys saavutti suuren suosion.
Vårt land -laulu esitettiin ensimmäisen kerran Kumtähden kentällä Toukolassa, Helsingin silloisen keskustan ulkopuolella. Vårt Land -runo julkaistiin samana vuonna Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden ensirunona ja Paciuksen sävellys kirjan nuottiliitteenä.
Elettiin kansallisen heräämisen aikaa ja Kansanvalistusseura ja etenkin kansakoulu levittivät laulua kansan pariin. Kansallislaulun aseman Maamme-laulu sai vasta kun siihen saatiin suomenkieliset sanat. Julius Krohnin johtama työryhmä teki runon alkuperäisen käännöksen ja Paavo Cajander korjaili sen nykyiseen muotoonsa.
Vuosisadan vaihdetta leimasivat kielikiistat ruotsinkielisten ja suomenmielisten ylioppilaiden välillä ja ne jatkuivat pitkälle 1900-luvun puolelle. Ruotsinkiesliset lauloivat laulua ruotsiksi, suomenmieliset suomeksi.
Itsenäistymisen ja sisällissodan myötä Maammelaulusta tuli osa luokkataistelua. Maamme-laulua laulettiin porvarillisissa juhlissa. Sosialistit lauloivat Marseljeesia ja Internationaalia.
”Vårt land” inspiroi virolaisia
Myös Virossa elettiin kansallisen heräämisen aikaa.
Viroon Vårt land -laulu matkasi vuonna 1869 kun ensimmäisille Tarton laulujuhlille toivottiin suomalaisia kuorolauluja. Viron kansallisen heräämisen keskeinen henkilö, lehtimies Johann Voldemar Jannsen, kirjoitti vironkieliset sanat Paciuksen sävelmään. Laulusta tuli Virossa yhtä suosittu kuin Suomessakin ja Viron itsenäistyessä 1918, maan kansallislaulu.
Näin Viron Tukholman suurlähetystön konsuli Anne-Ly Ader kuvailee Viron kansallislaulun syntyä: