Uutiset

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Videolla etnologi Jonas Engman selvittää tarkemmin miksi äitienpäivä saattaa osua eri maissa eri päivälle. Foto: TT/SVT arkivet

Miksi äitienpäivää vietetään eri päivinä Ruotsissa ja Suomessa?

Uppdaterad
Publicerad

Äitienpäivää vietetään Ruotsissa toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Suomessa äitejä muistetaan toukokuun toisena sunnuntaina. Uutiset otti selvää miksi.

Äitienpäivän vietto lähti liikkeelle Yhdysvalloista. Sen laittoi alulle Anna Jarvis. Hänen äitinsä, 1900-luvun alussa kuollut Ann Jarvis oli 1800-luvun loppupuolen yhteiskunnallisia vaikuttajia ja hoiti muun muassa Yhdysvaltojen sisällissodan haavoittuneita.

Äidin kuoltua Anna alkoi viettää äitienpäivää. Epäselvää on, oliko hänen alkuperäinen tarkoituksensa perustaa nykyisenkaltainen äitienpäivä vai ainoastaan muistella omaa äitiään ja tämän yhteiskunnalle antamaa panosta.

Äitienpäivä levisi nopeasti

Vuonna 1914 äitienpäivästä tehtiin Yhdysvalloissa kansallinen juhlapäivä. Sen jälkeen se levisi nopeasti maailmalle. Useimmiten sitä vietettiin ensin epävirallisissa ja pienissä piireissä, kunnes siitä monissa maissa muodostui virallinen juhlapäivä.

Äitienpäivää vietetään eri maissa eri päivinä. Pohjoismaisen museon etnologi Jonas Engman Pohjoismaisesta museosta on perehtynyt muun muassa juhlapäiviin. Hän ei pidä pientä epätahtia äitienpäivän kohdalla yllätyksenä.

– Kristityssä maailmassa olemme tottuneet siihen, että juhlapäivät palautuvat Raamatun kertomuksiin ja niille on vuosisatojen aikana muodostunut tietty juhlapäivä, hän sanoo.

Ohjeet äitienpäivän viettämiseksi Ruotsissa 1920-luvulla

1. Ruotsin lippu vedetään kodin lippusalkoon.

2. Lapset tervehtivät aamulla äitiä, joka on vielä sängyssään.

3. Lapset tarjoavat äidille sänkyyn hyvää kahvia ja leipää. Lisäksi hänelle ojennetaan kukkia ja pieni lahja.

4. Äidin annetaan levätä. Hänet vapautetaan kotitöistä niin paljon kuin mahdollista. Lapset petaavat, siivoavat, laittavat ruokaa ja tiskaavat.

5. Iltapäivällä tai illalla pidetään pieni juhlatilaisuus johon kaikki perheenjäsenet osallistuvat. Äidille luetaan jotain kaunista ja äitiä, kotia koossa pitävää voimaa, kiitetään sydämellisesti. Sen jälkeen lapset pyytävät äidiltä anteeksiantoa tottelemattomuudesta ja kiitollisuuden puutteesta ja kaikesta mikä on aiheuttanut hänelle surua, huokauksia, huolia ja vaikeuksia.

6. Poissaolevat lapset tervehtivät äitiä erityisesti tätä tarkoitusta varten tehdyllä kirjeellä, sähkeellä tai postikortilla.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.