Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video

Webbläsaren stöds inte

SVT stödjer inte uppspelning i din webbläsare. Vi rekommenderar därför att du byter till en annan webbläsare.
Antropologi Halme-Tuomisaari on kiinnittänyt työssään huomiota myös siihen, miten media on pandemian aikana kuvannut eri ryhmiä. Foto: SVT

Miksi suomalaiset seuraavat viranomaisten suosituksia?

Uppdaterad
Publicerad

Suomessa on kuultu hyvin vähän kritiikkiä pandemia-ajan viranomaissuosituksia kohtaan. Antropologi selittää vaitonaisuutta suomalaisten korkealla viranomaiskuuliaisuudella.

Keväällä eteläisen Suomen maanteillä partioivat poliisit, kun maan hallitus päätti eristää Uudenmaan pandemian rajoittamiseksi. Kyseessä oli poikkeuksellinen päätös, jota vastaan suomalaiset eivät pullikoineet.

Ihmisoikeustutkimuksen lehtori Lundin yliopistosta, antropologi Miia Halme-Tuomisaari, näkee yksituumaisuuden taustalla sen, että Suomessa ollaan historiallisesti totuttu tiukkaan keskusvaltaan:

– Meillä on aika korkea viranomaiskuuliaisuus. Meillä on vahva usko siihen, että viranomaistoimet pohjaavat hyviin aikomuksiin, ja että niillä on hyvät seuraukset. Jos verrataan Ruotsiin, valta siellä on ollut historiallisesti enempi jakautunut – on ollut enemmän itsenäisiä osia, vallan eri kerroksia ja ryhmittymiä.

Kuuliaisuuden kääntöpuoli

Suomessa koronasuositusten noudattaminen on pitänyt tartunnat melko hyvin kurissa, mutta kuuliaisuuden kääntöpuoli on viranomaisvallan kasvu. Esimerkiksi vammaisten tapaamisoikeuden rajoittamisesta on tehty kanteluja.

Tutkija kannustaa valppauteen:

– Jos näyttää, että meillä ei ole mahdollisuutta kyseenalaistaa tällaista vallankäyttöä, niin silloin me ollaan ongelmissa.

Työ- ja perhetilanteet voivat eriarvoistaa

Halme-Tuomisaari käsittelee koronan vaikutuksia elämään kirjassaan Kaikki kotona. Otsikko viittaa etätyön lisääntymiseen, joka puolestaan nostaa esille eroja ryhmien välillä.

– On väestöryhmä, joka voi tehdä etätyötä ja tilata ruokansa, jottei joudu laittamaan itseään alttiiksi tartunnalle. Ja toinen väestöryhmä, joka tekee työtään niin, että he laittavat itsensä alttiiksi. Tällainen kokemus, kun siitä tullaan tietoiseksi, saattaa lisätä yhteiskunnan jännittyneisyyttä.

Halme-Tuomisaari kiinnittää huomiota myös siihen, miten media on pandemian aikana nähnyt eri ihmisryhmät ja sivuuttanut toiset. Varsinkin lapsiperheille ja etätyöntekijöille on riittänyt ohjeita, miten korona-arjen järjestää. Yksin asuvat tai työttömät ovat usein jääneet varjoon.

– Heistä on tuntunut varmasti raskaalta kuulla jatkuvasti sellaista puhetta, joka alleviivaa sitä, ettei heidän elämänmuotonsa olekaan normaali, Halme-Tuomisaari pohtii.

– Tarvitaan puhetta, joka kapean, tuomitsevan ja normatiivisen normaalin sijaan rakentuu tosiasialliselle moninaisuudelle, jota yhteiskunnassa on – monimuotoisille käsityksille perheestä, asumisesta ja tavasta tehdä töitä.

Lokal. Lättanvänd. Opartisk. Ladda ner appen nu!

Hämta SVT Nyheter i App StoreLadda ned SVT Nyheter på Google Play

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer