– Ihan ensimmäisiä asioita mitä sain tehdä, oli avata viisi vuotta remontissa ollut Nationalmuseum. Aika pian sen jälkeen alkoikin sitten rytistä. Tuli pandemia ja sota Ukrainassa, mikä on ollut kovaa yhteiskunnan kaikille toimijoille. Näistä kaikista ulkoisista haasteista huolimatta olemme saavuttaneet todella paljon, mistä olen äärimmäisen ylpeä. Ajatellaan vaikka sitä, että Nationalmuseum oli vuoden museo 2022, Susanna Pettersson sanoo.

Kansallismuseon vuosittainen 40 miljoonan alijäämä on näkynyt ulospäin siten, että kävijöille museon ovet avautuvat kuuden päivän sijaan vain viitenä päivänä viikossa. Kulissien takana on jouduttu kiristämään sekä työvoimasta että työtiloista.

Pettersson toivoo Ruotsin kulttuuriperinnön suojelemiselle parempia valmiuksia

Yksi Ukrainan sodan myötä ajankohtaistunut asia on Ruotsin käsitys kulttuuriperintönsä suojelemisesta kriisitilanteessa. Kulttuuriperintö ei sisälly MSB:n kriisivalmiussuunnitelmaan, ja Pettersson haluaa tähän tulevaisuudessa muutoksen.

– Ruotsissa kulttuuriperinnön asema yhteiskunnallisessa keskustelussa asettuu toiselle tasolle kuin muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Ranskassa tunnistetaan kulttuuriperintö puolustettavaksi alueeksi. MSB:n melko tuoreessa yhteenvedossa, jossa määriteltiin yhteiskunnan kannalta tärkeimmät valmisalueet ei ollut sanaakaan kulttuuriperinnöstä. Mutta jos mietitään yhteiskuntaa kriisissä tai sotatilanteessa, niin tiedetään kaikista esimerkeistä, että kulttuuriperintö on ilman muuta uhanalainen kohde, jota täytyy pystyä puolustamaan ja siihen pitää varautua, Susanna Pettersson sanoo.

Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtajaksi kesäkuun alusta

Susanna Pettersson siirtyy kesäkuun alusta Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtajaksi, ja päättää näin ollen museonjohtajan kuusivuotiskauden ennenaikaisesti, viiden vuoden jälkeen. Suomen Kulttuurirahasto on yksi Suomen suurimmista yksityisin varoin toimivista säätiöistä. Säätiön pääoma on lähes kaksi miljardia euroa ja se jakaa vuosittain Suomen kulttuuurielämän toimijoille ja hankkeille 60 miljoonaa euroa.

– Kulttuurirahasto on Suomen mittakaavassa erittäin tärkeä toimija sekä tieteiden että taiteiden ja kulttuurin saralla. Toista samanlaista ei ole. Jos mennään esimerkiksi kulttuurirahaston syntyhistoriaan, niin se on fantastinen. Se on tehty yhteisin voimin. Alkupääoma on kerätty Suomen kansalta ja sehän on jo fantastinen lähtökohta, Pettersson sanoo.