Tilastokeskuksen huhtikuussa julkaisemien tietojen mukaan vain 52 prosenttia toimintarajoitteisista henkilöistä on mukana työelämässä. Muun väestön keskuudessa työllisyysaste on 81 prosenttia. 

Funktionsrätt Sverige -järjestön pääsihteeri Nicklas Mårtensson näkee, että toimintarajoitteisten työpaikan saamisella on monia myönteisiä vaikutuksia.  

– Työn kautta pääsee mukaan yhteiskuntaan, taloudellinen tilanne paranee, saa työkavereita ja sillä tavalla kuulua yhteisöön. Myös yhteiskunnalle paremmasta työllistymisestä on etua. 

Henkilökohtainen tuki tärkeää 

Mårtensson kaipaa myös enemmän yksilöllistä palvelua Työnvälityksessä, Arbetsförmedlingenissä.  

– Kaikki eivät pysty kirjautumaan Arbetsförmedlingeniin netissä. Täytyy olla henkilökuntaa, jolta saa tukea, myös maaseudulla. 

Nicklas Mårtenssonin mukaan Työnvälityksellä on paljon erityisosaamista, kuten audiologeja, näkökonsulentteja, psykologeja ja työterapeutteja, mutta näiden määrä on vähentynyt viime vuosina säästötoimenpiteiden vuoksi. 

– Jos todella halutaan auttaa työnhakijoita ja työnantajia löytämään toisensa, näitä toimintoja täytyy palauttaa suuremmassa määrin, Mårtensson huomauttaa. 

Työnvälitys vastaa kritiikkiin 

Työnvälityksellä on ollut mahdollisuus vastata SVT Uutisille Funktionsrätt Sverigen kritiikkiin. He korostavat, että ”Viime kädessä työnantajien on palkattava toimintarajoitteisia, vaikka Työnvälityksen on tietenkin osallistuttava tunnistamalla taitoja ja kartoittamalla tarpeita. Työnhakijat, jotka tarvitsevat tukea ilmoittautumiseen, voivat saada apua eri puolilla maata sijaitsevissa valtion palvelutoimistoissa.”

Arbetsförmedlingen jatkaa: ”Vuoden 2019 jyrkät budjettileikkaukset pakottivat meidät valitettavasti vähentämään asiantuntijoiden määrää. Vuotta 2024 silmällä pitäen meitä uhkaa määrärahojen lisävähennys. Olemme tehneet poliitikoille selväksi, että tarvitsemme lisää resursseja voidaksemme työskennellä työvoimavaltaisten tehtävien parissa, kuten toimintarajoitteisten tukemisen.”