Helsingin yliopiston tutkija Tuuli From seurasi väitöstutkimuksessaan opetusta kieliparikouluissa Suomessa ja kaksikielisissä kouluissa Ruotsissa. Ruotsissa hän seurasi lukukauden ajan yhden ruotsinsuomalaisen koulun opetusta ja arkea.

Tutkimuksessa ilmeni, että kielen tärkeydestä keskustellaan ja kaksikielisyys näkyy koulussa, mutta suomen kielen sosiaalinen asema on edelleen ruotsia alempi.

Ruotsin kieli valtaa alaa sitä enemmän, mitä vanhempi oppilas on. Tässä näkyy tutkijan mukaan konkreettisesti Ruotsin kielipolitiikan vaikutus eli se, että suomen kielen opetus vähenee ylemmillä luokilla.

Kieli vapaakoulun harteilla

Tutkija yllättyi etenkin Ruotsin koulujärjestelmän tilanteesta, jonka ongelmakohtia on tuotu esiin aiemmissakin tutkimuksissa. Nykyisessä, koulujen väliseen kilpailuun perustuvassa järjestelmässä vastuu koulutuksen markkinoimisesta ja toteutumisesta jää kielivähemmistölle itselleen.

– Se yllätti, miten vahvasti se näkyy koulun arjessa. Ja johtopäätökseni on, että tällainen vapaakouluympäristö on hyvin haastava toimintaympäristö näille ruotsinsuomalaisille, vähemmistökielisille kouluille.

Fromin mukaan olennaista on myös se, miten valtio ottaa vastuun siitä, että vanhemmat saavat kaiken tarvittavan tiedon kielen merkityksestä.

”Tulevaisuus näyttää vaikealta”

Tutkija arvioi, että pelkkä suomen kielen parantunut maine Ruotsissa ei riitä takaamaan kielen tulevaisuutta, jos julkinen sektori ei ota vastuuta opetuksen järjestämisestä.

– Tässä varmaan aika suuri kysymys on, miten tämä koulutus jatkuu tai miten sen sen tulevaisuus turvataan. Tässä nykyisessä mallissa, jossa kaksikielistä opetusta suomeksi ja ruotsiksi järjestetään ainoastaan vapaakouluissa tie näyttää aika vaikealta.