Webbläsaren stöds inte

SVT stödjer inte uppspelning i din webbläsare. Vi rekommenderar därför att du byter till en annan webbläsare.
SO-opettajat Maria Tjäder ja Fredrik Jajke pohtivat Kouluviraston ehdotusta, jonka mukaan kansallisista vähemmistöistä ei enää opetettaisi yläasteella. Foto: SVTVisa alla (4)
Visa alla (4)

SO-opettajat: Ymmärrys kansallisista vähemmistöistä puutteellista

Publicerad

Haastattelemamme yhteiskuntatiedon opettajat pitävät hyvänä, että massiiviseksi koettua suunnitelmaa selkeytetään. Toisaalta näkemyksiä jakaa se, pitäisikö ruotsinsuomalaisista, saamelaisista ja muista kansallisista vähemmistöistä kertoa jatkossakin myös ylästeella vai onko riittävää antaa opetusta vain keskiasteella.

Peruskoulun SO-aineissa eli esimerkiksi yhteiskuntatiedossa ja historiassa läpikäytävää sisältöä on opettajien mielestä jo nyt paljon. Siksi esimerkiksi oppimisvaatimusten listan keventäminen yleisellä tasolla saa vihreää valoa.

– Sisältöä SO-aineissa on valtavasti ja aikaa rajallisesti. On hyvä, että jotain poistetaan, mutta mitä se olisi, siitä ollaan montaa mieltä, sanoo Sundbybergissä SO-opettajana työskentelevä Maria Tjäder.

Maria Tjäder opettaa SO-aineita Sundbybergissä, Tukholman ulkopuolella. Foto: SVT

Samoilla linjoilla on Uppsalassa SO-aineita opettava Fredrik Jajke.

– Pidän siitä, että karsitaan kunnolla ja sisältöjä siirrellään ja selkeytetään. Mutta tiettyjen asioiden poistaminen ja siirtäminen arveluttaa suuresti.

Yksi aihe opetusvaatimuksissa

Tällä hetkellä opetusta ruotsinsuomalaisista, saamelaisista ja muista kansallisista vähemmistöistä on niin keskiasteen kuin yläasteen opetussuunnitelmassa. Kansalliset vähemmistöt ovat kuitenkin vain yksi aihe isossa kokonaisuudessa.

Esimerkiksin Fredirik Jajken koulussa kansallisia vähemmistöjä ei käsitellä omana aiheena, vaikka ne kuuluvat keskeiseen sisältöön ja osaamisvaatimuksiin.

– Otamme ne mukaan opetukseen, kun luemme muista asioista, kuten valtion ja kansakunnan eroista yhteiskuntatiedossa tai historiassa.

SO-opettaja Fredrik Jajke on ottanut kansalliset vähemmistöt mukaan opetukseen muiden aiheiden yhteydessä. Foto: SVT

Ehdotus: Vähemmistöt pois yläasteelta

Kouluvirasto on ehdottanut, että ruotsinsuomalaisia, saamelaisia ja muita tunnustettuja kansallisia vähemmistöjä ei enää jatkossa tarvitse käydä läpi yläasteella. Sen sijaan ehdotetaan, että opetus kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä olisi kokonaan keskiasteella eli neljänneltä luokalta kuudenteen luokkaan.

– Aiheen poistamisen sijaan yläasteella pitäisi jopa lisätä opetusta, koska tiedot kansallisista vähemmistöistä ovat puutteellisia. Siinä on vaaransa jos aihe poistetaan yläasteelta, SO-opettaja Maria Tjäder pohtii.

Nouseeko painoarvo?

Kouluvirastossa uskotaan, että opetuksen keskittäminen keskiasteelle voi antaa kansallisille vähemmistöille enemmän painoarvoa, kun opetus ei ole hajallaan eri kouluasteilla. Tällaista skenaariota pitää mahdollisena myös upplalaiskoulun opettaja Fredrik Jajke.

– Aiheen keskittäminen yhteen kohtaan peruskoulua nostaa sen painoarvoa. Muuten voi ajatella, että tuo tulee vielä myöhemmin.

Sundbybergiläisen koulun opettaja puolestaan ajattelee, että opetuksen kannalta keskiaste on erilainen kuin yläaste.

– Nelosluokalla aihetta on käsiteltävä paljon yksinkertaisemmin kuin 9. luokalla. Uskon, ettei ole viisasta poistaa tätä aihetta kokonaan luokilta 7–9, Maria Tjäder sanoo.

Ruotsin saamelaisten keskusliitto jätti kesäkuussa valtiopäiville vetoomuksen, jossa vaadittiin saamelaiskysymysten parempaa hoitamista. Foto: SVT

Kansalliset vähemmistöt yhä epäselvää

Puutteellinen ymmärrys näkyy koulun arjessa. Niin opettajille kuin oppilaille voi olla epäselvää pelkästään se, mitä tarkoitetaan pitkälle historiaan kytkeytyvillä kansallisilla vähemmistöillä ja toisaalta vähemmistöillä yleensä.

– Monille voi olla melko epäselvää, miksi tornionlaaksolaiset ovat kansallinen vähemmistö, mutta kurdit eivät ole. Kysymys on aiheellinen, ja on selitettävä, että kansallisilla vähemmistöillä on historiallinen perusta, opettaja Fredrik Jajke sanoo.

Ruotsin kansalliset vähemmistöt

Visa

– Ruotsin viisi kansallista vähemmistöä ovat ruotsinsuomalaiset, romanit, tornionlaaksolaiset, saamelaiset ja juutalaiset.

– Tunnustetut kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, romani chib, meänkieli, saame ja jiddish.

– Kullakin kansallisella vähemmistöllä on pitkä historia Ruotsissa. Niillä on tunnustettujen kansallisten vähemmistöjen asema vuodesta 2000.

– Vuonna 2010 voimaan astunut vähemmistölaki velvoittaa kaikki Ruotsin kunnat tiedottamaan vähemmistöistä ja heidän oikeuksistaan. Laki oikeuttaa vähemmistön edustajat kehittämään kieltään ja kulttuuriaan sekä vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon.

– Hallintoaluekunnissa kunnat ovat velvollisia järjestämään esikoulutoimintaa ja vanhustenhoitoa vähemmistökielellä. Vähemmistön edustajalla on myös oikeus asioida kunnan kanssa vähemmistökielellä, kirjallisesti ja suullisesti.

Lokal. Lättanvänd. Opartisk. Ladda ner appen nu!

Hämta SVT Nyheter i App StoreLadda ned SVT Nyheter på Google Play

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer