Keskusta saavutti suurvoiton eduskuntavaaleissa,  kun kaikki äänet on laskettu. Puolue sai uuteen eduskuntaan 49 kansanedustajaa eli peräti 14 enemmän kuin sillä oli edellisellä vaalikaudella. Perussuomalaiset menetti vaaleissa yhden kansanedustajan, mutta ylsi taas ”jytkyyn” nousemalla eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi 38 paikalla. Kokoomus hävisi kakkossijan erittäin niukasti: se sai enemmän ääniä kuin perussuomalaiset, mutta yhden edustajan vähemmän.

– Keskustalla ja perussuomalaisilla on paljon rinnakkaisuuksia. Molemmilla puolueilla on vahva sosiaalipoliittinen leima. Molemmat toimivat myös varovaisesti Venäjän suuntaan ja Nato-kysymyksessä. EU-politiikka voi muodostua pulmalliseksi perussuomalaisten kanssa, analysoi valtiotieteen professori Jan Sundberg Helsingin yliopistosta vaalitulosta.

Perussuomalaiset todennäköinen hallituskumppani

Juha Sipilä totesi vaalipäivänä, ettei puolueiden sijoitus ratkaise hallitusneuvotteluissa vaan luottamus ja vaaliohjelmat ovat tärkeämpiä. Niiden kriteerien valossa keskustalle sopivat vaaliasiantuntijoiden mukaan monenlaiset hallituskokoonpanot. Toisaalta vaaliasiantuntijat pitävät todennäköisimpinä hallituskumppanina keskustalle kuitenkin juuri perussuomalaisia.

– Nähtäväksi jää, uskaltaako Sipilä ottaa Soinia hallitukseen. Soini hallitsee kansanomaisen puhetyylin, mutta sitoutuuko hänen puolueensa todella. Asiakysymykset ratkaisevat, Sundberg arvioi.

Vihreät ja keskusta kaukana toisistaan

Muista puolueista vihreät kuuluu vaalien voittajiin. Se lisäsi paikkalukuaan kymmenestä peräti viiteentoista. Vihreiden hallitukseen pääsy voi kuitenkin kariutua, koska keskusta ja vihreät ovat ideologisesti kaukana toisistaan.

– Keskusta on perinteisesti maaseutupuolue, kun taas vihreitä äänestävät kaupunkilaiset ja erityisesti naiset, sanoo Jan Sundberg ja jatkaa:

– Sipilä on myös väläyttänyt ministerien määrän pienentämistä, mikä tarkoittaisi sitä, että pienille puolueille jää vähemmän tilaa hallituksessa, summaa Sundberg.