Ahvenanmaalaiset toivoivat aikoinaan liittymistä Ruotsiin, mutta Kansainliiton päätöksellä Suomi sai pitää Ahvenanmaan. 

– Tämä päivä on meidän kansallispäivämme. Näiden liki sadan vuoden aikana on hiljalleen veivattu, tehty politiikkaa ja riidelty eri tavoin. Näin on kuitenkin syntynyt lopulta hyvin toimiva yhteiskunta, jolla on erittäin vahva itsetunto. Nyt juhlitaan sitä, että pienikin voi olla itsevarma, vaikka onkin erilainen, toteaa Ahvenanmaan maakuntahallituksen kansliaministeri Nina Fellman. 

Pakolaiset tervetulleita Ahvenanmaalle 

Kansliaministeri Fellman kertoo, että tänä päivänä Ahvenanmaalla on lähes 30 000 asukasta ja siellä puhutaan 79:ää eri kieltä. Ahvenanmaa on myös valmis auttamaan ja ottamaan vastaan pakolaisia. 

– Meillä on valmiudet avata vastaanottokeskus ja pienillä kunnillakin on valmiudet ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Haluamme, että ihmisiä muutta Ahvenanmaalle, toteaa kansliaministeri Nina Fellman. 

Haasteena ympäristöasiat ja väestönkasvu 

Fellmanin mukaan Ahvenanmaan haastena on tällä hetkellä väestönkasvu sekä ympäristöasiat.  

– On pidettävä huoli siitä, että Ahvenanmaan väestö kasvaa sekä meidän on säilytettävä oma taloudellinen kantokykymme. Olemme myös saariryhmä, joten olemme täysin riippuvaisia Itämerestä ja siksi ympäristöasiat ovat meille elintärkeitä, painottaa Ahvenanmaan maakuntahallituksen kansliaministeri Nina Fellman.