Useimmilla pienpuolueilla on tavoitteena yhden tietyn asian ajaminen. Monet ovat vähävaraisten asialla. Myös maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia pien-puolueita on useita. Puolueet haluavat tarjota selkeän vaihtoehdon nykyiselle politiikalle.

Eräs niistä on Itsenäisyyspuolue, joka vaatii Suomen eroa EU:sta.

– Nykyisessä eduskunnassa ei ole yhtään puoluetta, joka olisi esittänyt tätä vaatimusta, joka meille on keskeinen: että suomalaisten pitää palauttaa päätösvalta omiin asioihin. Ja sehän tarkoittaa EU-jäsenyyden purkamista, sanoo puolueen puheenjohtaja Antti Pesonen.

Myös Suomen Kommunistinen puolue havittelee eduskuntapaikkaa, ja haluaa ohjata Suomen politiikkaa vasemmalle.

– Meidän tavoite on, että saataisiin tuo rahaeliitti eduskunnasta pois ja uudet kansanedustajat tilalle. Se tietenkin edellyttää myös, että koko vasemmisto pääsisi isompaan asemaan eduskunnassa. Vain sitä kautta voidaan saada tuntuvia muutoksia tähän yhteiskuntaan, sanoo puolueen ehdokas Reino Kolmonen.

Läpimeno eduskuntaan on kuitenkin hyvin vaikeaa. Viime vuosikymmeninä vain kolme uutta puoluetta

on vakiinnuttanut asemansa eduskunnassa: kristillisdemokraatit, vihreät ja perussuomalaiset. Valtio-opin professori Heikki Paloheimo uskoo, että puolueita on Suomessa liikaa.

– Ne syövät toistensa kannatusta ja lopputulos on se, että todennäköisesti mikään niistä ei saa edustajia eduskuntaan, hän sanoo.

Tällä kertaa kansalaisten poliittiinen protesti näyttää kanavoituvan suurelta osin perussuomalaisten kannatukseen.

Pienpuolueiden läpimenoa vaikeuttaa myös vaalipiirien piilevä äänikynnys. Mitä pienempi vaalipiiri on kyseessä, sen korkeampi on äänikynnys. Esimerkiksi Vaasan vaalipiirissä puolue tarvitsee viitisen prosenttia äänistä saadakseen yhden edustajapaikan.