Postinjakelua koskevia valituksia on virrannut alan valvontaviranomaiselle Posti- ja telehallitukselle (Post- och telestyrelsen) yhä enemmän. Sen mukaan Postnordin ratkaisu resurssipulaan saattaa olla lainvastainen.

– Käymme Postnordin kanssa keskusteluja siitä, että ongelmat täytyy korjata. Henkilöstöä pitää olla riittävästi, jotta toimeksianto tulee hoidetuksi, PTS:n vt. osastonjohtaja Joakim Levin toteaa.

Postnord Ruotsin jakelupäällikön Erika Ahlqvist mukaan yhtiöllä on velvollisuus jakaa postia viitenä päivänä viikossa siten, että 85 prosenttia kirjeistä tulee arkena perille seuraavana päivänä.

– Meillä lukema vaihtelee 90–93 prosentin välillä. Meillä on myös selkeät ohjeet kapasiteettipulan varalle. Saman vastaanottajan posti ei saa myöhästyä kahtena peräkkäisenä päivänä, kertoo Ahlqvist.

Joakim Levin on eri linjoilla. Hänen mielestään Postnordin pitäisi varmistaa, että postin kerääminen ja jakeleminen toteutuvat jokaisena työpäivänä.

Postinjakajien ei tahdota kiertävän vajain laukuin

Suomessa posti lopetti heinäkuussa kirjeiden jakelun tiistaisin. Uudistus liittyy postilain muutokseen, jonka myötä sallitaan viisipäiväinen – sanomalehtien varhaisjakeluverkon alueella jopa kolmipäiväinen – postinkanto.

Kirjepostin määrä on vähentynyt ja samalla myös sen kannattavuus.

– Jakelureitin kiertäminen maksaa suunnilleen saman verran oli mukana tuhat tai viisisataa kirjettä. Sen vuoksi reitille pitäisi saada mahdollisimman iso määrä postia, sanoo Suomen Postin kirjepalveluiden johtaja Kaj Kulp.

Suomen Viestintävirasto on pyytänyt Postia selvittämään jakelu-uudistusta nykyistä tarkemmin.