Armémuseumin arkistonhoitaja Rauno Vaara kertoo ruotsalaisista vapaaehtoisista Suomen talvisodassa.

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Videolla Armémuseumin arkistonhoitaja Rauno Vaara kertoo, millaisissa tehtävissä Ruotsista tulleita vapaaehtoissotilaita nähtiin talvisodassa, ja mikä heidän merkityksensä oli Suomen asevoimille. Foto: SVT/Makan Rahmati, Armémuseum

Ruotsin vapaaehtoisten aika talvisodassa oli lyhyt mutta tärkeä

Publicerad

Ruotsista lähti Suomeen talvisodan aikana reilut 8 000 vapaaehtoissotilasta. Vaikka heidän osallistumisensa jäi lyhyeksi, oli se moraalisesti tärkeää Suomen asevoimille, sanoo Armémuseumin arkistonhoitaja Rauno Vaara.

SVT:llä alkaa sunnuntaina 11. toukokuuta sarja Sverige och kriget. Ensimmäisessä osassa Suomen talvisotaan vapaaehtoisina sotilaina lähteneiden jälkeläiset kertovat muistojaan sodasta.

– Isäni tunsi, että puhuminen ei riitä, vaan täytyy myös taistella aatteensa puolesta. Totta kai täytyy auttaa suomalaisia, jotka taistelevat maansa ja demokratian puolesta, Kjell Andersson kertoo sarjassa.

Vapaaehtoisten rintama-aika jäi lyhyeksi

Ruotsista tulleiden vapaaehtoisten aika rintamalla jäi kuitenkin lyhyeksi, kertoo Armémusemin arkistonhoitaja Rauno Vaara.

Suomen historia

– Ruotsin armeija oli päättänyt, että se ei auta Suomea. Kesti aika kauan, ennen kuin vapaaehtoiset pääsivät rintamalle. Sota alkoi marraskuun lopussa ja vapaaehtoiset olivat rintamalla vasta helmikuun loppupuolella.

Rauha Suomen ja Neuvostoliiton välillä astui voimaan 13. maaliskuuta.

”Solidaarinen merkitys oli tärkeä”

Rauno Vaaran mukaan Suomen puolustusvoimien ylipäällikköna toimiva Gustaf Mannerheim olisi toivonut vapaaehtoisten saapuvan Ruotsista niin nopeasti kuin mahdollista.

– Sillä olisi voinut olla vaikutus myös muihin kansohin, jotka olisivat voineet auttaa Suomea. Solidaarinen merkitys oli hyvin tärkeä, sellainen veljeskansan auttamisen halu, Vaara sanoo.

Talvisotaan ilmoittautui vapaaehtoiseksi 12 000 ruotsalaista, 700 norjalaista ja lisäksi muutamia tanskalaisia. Reilut 8 000 ruotsalaista hyväksyttiin. Heidät määrättiin ennen kaikkea Lapin rintamalle Sallaan, kun taas suurimmat taistelut siihen aikaan käytiin Karjalan Kannaksella.

33 ruotsalaista vapaaehtoista menehtyi sotatehtävissä.

Ruotsi julisti itsensä ”ei sotaa käyväksi”

Ruotsin armeijaa ei lähetetty Suomen avuksi. Ruotsi julisti itsensä talvisodan sytyttyä ”ei sotaa käyväksi” maaksi.

– Päätös aihetti suurta pettymystä. Se oli luultavasti yksi tekijä, miksi vapaaehtoisia oli niin monta.

Vapaaehtoisjoukkoa ei niin ikään tahdottu koota Ruotsin maaperällä.

– He kokoontuivat Suomen puolella Torniossa. Heille ei myöskään tahdottu antaa univormua, joka oli aikaisemmin ollut Ruotsin armeijan käytössä. Se olisi antanut sellaisen kuvan, että Ruotsin armeija osallistuu taisteluihin.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Suomen historia

Mer i ämnet