Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla töihin tulleet suomalaiset ovat ylilääkäri Ritva Hellberin mukaan erityisen altis riskiryhmä sairastumaan muistisairauteen. Taustalla on hänen mukaansa suomalainen geeniperimä, joka altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, mutta myös elintavoilla on suuri merkitys.

Aikoinaan Suomesta Ruotsiin muuttaneilla oli usein niin raskaat työt kuin elintavatkin. Kuvioon mahtui tekijöitä, kuten liika alkoholinkäyttö ja liikalihavuus.

Hoitoa haetaan liian myöhään

Ritva Hellberg on työssään Danderydin sairaalan muistiklinikan ylilääkärinä huomannut, että ruotsinsuomalaiset hakeutuvat hoitoon vasta, kun muistisairaus on edennyt dementiaksi.

– Suomalaisilla on usein ajatuksena, että vanhuuteen kuuluu muistiheikkous ja keskittymiskyvyn vaikeudet. Suomalainen yrittää myös pärjätä sisulla. Lisäksi masennus, joka voi myös olla muistisairauden ensimmäinen oire, on tavallista suomalaisen geeniperimän omaaville.

Arvioidaan, että länsimaissa jopa 20 prosenttia 80-vuotiaista sairastaa muistisairautta. Näistä suurin osa sairastaa Alzheimerintautia tai Alzheimeria yhdistettynä verisuonidementiaan. Loput sairauksista johtuvat verisuonidementiasairauksista ja muista pienemmistä dementiasairauksista.

Lähimuistin pettäessä syytä huolestua

Dementiasairauden ensioireita ovat lähimuistiongelmat, vaikeudet löytää asioita tai paikkoja ja sanojen hakeminen. Ruotsinsuomalaisilla ruotsin kielen taito heikkenee ja ennen kaikkea substantiivit katoavat.

Ritva Hellberg tähdentää, että jokainen voi tarkkailla muistiaan ja sen häiriöitä. Hän toivoo myös, että kielivähemmistöön kuuluvat löydettäisiin.

– Jokaiseen terveyskeskukseen pitäisi löytää joku suomenkielinen henkilö. Henkilökuntaa on ja heidän kielenosaamistaan tulisi käyttää. Olisi myös hyvä, että suomenkieliset potilaat keskitettäisiin muutamille vastaanotoille.