Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Kuvassa Sapeli 23-harjoitus vuoden 2023 toukokuussa. Videolla maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Miina Kaarkoski kertoo miksi reservistä eroavien määrä on ollut alkuovuodesta poikkeuksellisen suuri. Foto: Heikki Saukkomaa

Sodan uhka on tullut reserviläisille konkreettiseksi

Uppdaterad
Publicerad

Reservistä eroaminen nousi Suomessa otsikoihin sen jälkeen, kun puolustusministeri Antti Häkkänen ehdotti eroamisen kieltämistä. Suomen maanpuolustuskorkeakoulussa on tutkittu reservistä eroavien motiiveja. Taustalla on havaittu vaikuttavana tekijänä se, että sodan riski on tullut reserviläsille konkreettiseksi verrattuna vaikkapa varusmiesajan tunnelmiin.

Ministeri on myöhemmin täsmentänyt, ettei asiaa valmistella tällä hetkellä. Helmikuussa reservistä erosi kuitenkin huomattavasti enemmän varusmiespalveluksen suorittaneita kuin tavallisesti.

Siviilipalvelukeskuksen lukujen mukaan helmikuun aikana 1 396 reserviläistä haki siirtoa siviilipalvelukseen täydennyskoulutukseen. Alkuvuodesta hakemuksia on nyt tullut yhteensä 1 621. Määrä on jo lähes yhtä suuri kuin koko viime vuonna.

Siviiliviilipalvelukseen reservistä siirtyvien on suoritettava viiden päivän pituinen täydennyskoulutus.

Suomen reservi

Suomessa varusmiespalveluksen suorittaneista tulee reserviläisiä jotka sijoitetaan poikkeusolojen joukkoon. Reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista.

Miehistöön kuuluvat asevelvolliset kuuluuvat reserviin 50-vuotiaaksi asti. Upseerit ja aliupseerit kuuluvat reserviin 60-vuotiaaksi asti.

Ulkomailla vakinaisesti asuvilla Suomen kansalaisilla ei ole sodanajan sijoitusta.

Lähde: Puolustusvoimat.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Värnplikt

Mer i ämnet