Hankkeen aikajana on päätähuimaava. Tarkoitus on, että ydinjätettä aletaan valaa peruskallioon vuoden 2023 paikkeilla. Päätös on voimassa vähintään 100 000 vuotta.
Tutkimustyö ydinjätteen kapseloimiseksi aloitettiin Suomessa 30 vuotta sitten. Eurajoella 450 metrin syvyisessä luolassa on jo kokeiltu tekniikkaa. Hallituksen luvan myötä luolaan voidaan ryhtyä poraamaan tunneleita loppusijoitusta varten, joka voitaisiin käynnistää noin kahdeksan vuoden kuluttua. Tätä ennen on Positivan selvitettävä hankkeen ympäristövaikutukset ennen hallituksen lopullista toimilupapäätöstä. Projektin kustannusarvio on 3,5 miljardia euroa.
Ydinjäte säilötään kuparikapseleihin
Ydinjätteet kapseloidaan suuriin rauta- ja kuparikapseleihin, jotka upotetaan syviin kallioon porattuihin tunneleihin. Tämän jälkeen reiät peitetään bentoniittisavella, joka on runsaasti laajenevaa luonnonsavea. Epävarmaa tekniikassa on kuparin kestävyys. Ruotsissa tehtyjen teknisten tutkimusten perusteella kupari ei kestä 100 000:aa vuotta. Suomen säteilyturvallisuusviranomainen myöntää, että hankkeella on epävarmuustekijöitä, ja että viranomaiset seuraavat tiiviisti tutkimustuloksia.
Ruotsi epäroi
Suomi ja Ruotsi tekevät tutkimusyhteistyötä ydinjätteiden loppusijoitustekniikassa. Ajatuksena oli, että molemmat maat olisivat ottaneet loppusijoitustekniikan käyttöön samanaikaisesti. Epävarmuus kuparin kestävyydestä on saanut Ruotsin epäröimään hanketta. Suomessa ei epäröidä.
– Olemme tutkineet tarpeeksi. Me osaamme tämän ja on aika ryhtyä töihin, sanoo ydinjätteen loppusijoitushanketta vetävän Positivan tiedotuspäällikkö Pasi Tuohimaa.
Suomi Ruotsia edellä
Suomi on hankkeessa muutaman vuoden Ruotsia edellä.
– Etenemme läheisessä yhteistyössä, vaikka Suomi onkin käytännössä muutaman vuoden Ruotsia edellä, selvittää geologi Antti Joutsen.
Ympäristöjärjestöt epäilevät
Ympäristöjärjestöjen mielestä Suomella on ollut liian kiire päättää asiasta, koska hankkeessa on edelleen kysymysmerkkejä.
– Paitsi kuparin säilyvyyskysymys ovat kallion halkeamat suuri ongelma. Myöskään mahdollisen jääkauden vaikutusta loppusijoitukseen ei ole otettu huomioon. Varsinkin, kun paikka on saarella lähes merenpinnan tasolla, sanoo Juha Aromaa Suomen Greenpeacesta.
Näin ydinjäte säilötään
– Olkiluotoon rakennettava ydinjätteen loppusijoituslaitos koostuu kapselointilaitoksesta maan päällä ja maanalaisesta loppusijoituslaitoksesta.
– Suomalaisissa ydinvoimaloissa käytettyä ydinpolttoainetta jäähdytetään ensin 40 vuotta Loviisassa ja Olkiluodossa vesialtaissa, minkä jälkeen se pakataan kuparikapseleihin.
– Kapselit viedään 400 – 450 metrin syvyyteen kallion sisään.
– Kun varastotunnelit täyttyvät, ne suljetaan saviaineksella ja bentoniittipelleteillä. Lopulta myös ajotunnelit täytetään.
– Tarkoitus on, että käytettyä ydinpolttoainetta sijoitettaisiin 2020-luvulta alkaen. Onkaloa on määrä käyttää liki sadan vuoden ajan.
– Ydinvoimaloiden polttoaine on valmistettu uraanista. Käytetyssä polttoaineessa osa uraanista on muuttunut uraania raskaammiksi transuraaneiksi.
– Olkiluodon kahden toimivan reaktorin polttoaineniput sisältävät noin 180 kiloa uraania, Loviisan kahdessa reaktorissa käytetään 120 kilon nippuja. Loviisan polttoaineet on määrä viedä Olkiluotoon maantiekuljetuksina.
– Loppusijoitetun käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus laskee runsaan uraanimalmiesiintymän tasolle 250 000 vuodessa.
– Suomen laki kieltää ydinjätteen tuonnin maahan, joten muiden maiden jätettä ei säilötä Onkaloon. Loviisan voimalan käytettyä polttoainetta vietiin vuosina 1981-96 Venäjälle.
Lähde: Posiva