Maahanmuuttaja on yhä yleisempi näky myös pienessä Suomessa. Maassa asuu nyt neljännesmiljoona ulkomaalaistaustaista. Maahanmuuttoa on samalla alettu vastustaa yhä äänekkäämmin, kuten muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa.

– Minun nähdäkseni siinä on myös se hyvä puoli, että nyt joudumme käymään sitä keskustelua. Minkälaisia ihmisiä maassa oikein asuu ja mihin suuntaan Suomi ja Ruotsi on pitkällä aikavälillä muuttumassa? sanoo dosentti Pasi Saukkonen.

Tänään julkaistussa ”Erilaisuuksien Suomi” -kirjassaan Saukkonen korostaa, että Suomi ei ole koskaan ollutkaan yhtenäinen kieleltään tai kulttuuriltaan. Ruotsinkielisten oikeuksien turvaamisesta on pitkät perinteet, mutta…

– On ymmärrettävä, että Suomi ei ole enää kaksikielinen maa. Se on monikielinen maa. Siinä mielessä myös ruotsin asemaa kansalliskielenä pitää tarkastella uudestaan, Saukkonen sanoo.

Venäläistaustainen yrittäjä Petr Potchinchtchikov puolestaan toteaa:

– Mun mielestä ei ole tarkoitus tehdä venäjästä kolmatta kansalliskieltä.

Integraatio on kaksisuuntaista

Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä venäläiset toivovat vähemmistökieliasemaa. Tulevaisuudessa kielihaasteet vain lisääntyvät, kun Suomi muuttuu entistä monikulttuurisemmaksi. Saukkosen mielestä myös kantaväestöä pitäisi kotouttaa.

– Myös sellaiset, jotka eivät ole muuttaneet Suomeen, hyväksyisivät, että tänne on muuttanut paljon ihmisiä. Hyvin suuri osa heistä haluaa säilyttää omat kielet, tavat, Saukkonen sanoo.

– Minusta se on väistämätön ajatus. Hyvissä pyrkimyksissä, jos ihmisiä lokeroidaan, eriytetään yhteiskunnasta, todellinen integraatio ei voi tapahtua. Sen pitää tapahtua molemmista päistä, Petr Potchinchtchikov korostaa.