Suomi tähtää kiertotalouden kärkeen

Uppdaterad
Publicerad

Suomessa on tehty maailman ensimmäinen kansallinen suunnitelma siitä, miten maa siirtyy kiertotalouteen. Talkoohenkisille suomalaisille kiertotalous on paluuta vanhaan, mutta hyvässä mielessä, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar.

Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden, tavaroiden ja raaka-aineiden käyttämiseen jakamalla, vuokraamalla ja kierrättämällä.

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta tehtiin Suomessa viime vuoden syyskuussa ja Sitra, eli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, jakaa 14 miljoonaa euroa kiertotaloutta edistäviin projekteihin.

”Nuukuus suomalaisten dna:ssa”

– Kasvukautena ei niin arvostettu tavaroita, vaan niitä oli varaa myös heittää pois, mutta nyt ollaan hiljalleen taas löytämässä tulevaisuuden viisauksia menneisyydestä, Sitran johtaja Mari Pantsar pohtii.

Pantsar muistuttaa, että kautta aikojen on ollut kirjastoja, videovuokraamoja ja autovuokraamoja, mutta näistä talousratkaisuista tehdäänkin valtavirtaa.

Uusia työpaikkoja palvelualalla

Kiertotalouteen satsaamisen odotetaan tuovan Suomelle taloudellista lisäarvoa kahdesta kolmeen miljardia euroa vuosittain. Myös työpaikkoja arvellaan syntyvän arviolta 75 000 vuoteen 2030 mennessä.

Kiertotaloudessa myös kansalaiset pohtivat enemmän sitä, tarvitseeko tuotetta aina omistaa vai riittääkö, että saa tuotteen hyödyn. Esimerkiksi autoa ei välttämättä tarvitsee omistaa, vaan voi käyttää liikkumista palveluina.

Myös Ruotsissa suunnitelma kiertotalouteen

Ruotsi julkaisi oman suunnitelmansa kiertotalouteen siirtymiselle noin kuukausi sitten.

– Tuntien ruotsalaiset ja heidän nopeutensa, niin uskallan odottaa, että ruotsalaiset tulevat rinnalle hyvinkin pian.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.