Muun muassa näitä kehotuksia julistettiin lokakuussa 1988 käynnistyneessä Olen ruotsinsuomalainen kampanjassa.
Kampanjan takana oli 21 ruotsinsuomalaista järjestöä, ja sen tavoitteena oli saada ruotsinsuomalaisille vähemmistöasema. Lisäksi haluttiin oikeus suomenkieliseen kouluun ja kulttuuriin, sairaanhoitoon ja vanhainhoitoon.
– Ruotsinsuomalaisten tietoisuus kaksikielisyydestä on noussut. Tietoisuus äidinkielen merkityksestä lapsen kehitykselle on lisääntynyt, kampanjaa 20 vuotta sitten vetänyt Markku Peura totesi. Hänen mielestään kampanja oli tärkeä merkki siitä, että ruotsinsuomalaisten tietoisuuden taso oli nousemassa.
– Nyt olemme itse toteuttamassa asioita. Mikään meidän päämääristä ei toteudu, mikäli odotamme, että ruotsalainen yhteiskunta tekee sen meille valmiiksi. Meidän on itse tehtävä. Tässä kampanjassa aiomme itse tehdä.
SVT Uutiset käynnistää 20-vuotissyntymäpäiviensä kunniaksi tänään Arkiston aarteita sarjan, jossa nostetaan esille erilaisia ruotsinsuomalaisia virstanpylväitä: Olen ruotsinsuomalainen kampanja, ensimmäisen suomenkielisen vapaakoulun perustaminen, ensimmäisen suomenkielisen vanhainkodin perustaminen jne.
Samalla SVT Uutiset päivittää tilanteen. Mikä on suomenkielisen vanhainhoidon ja kouluopetuksen tila tällä hetkellä? Mitä vähemmistöpolitiikassa on tapahtunut?
20-vuotta myöhemmin ruotsinsuomalaisilla on virallinen vähemmistöasema Ruotsissa. Se saatiin valtiopäivien puhemiehen Birgitta Dahlin nuijankopautuksella joulukuussa 1999 ja astui voimaan huhtikuun alussa vuonna 2000.
Valtiopäiväpäätöksen jälkeen vähemmistöpolitiikan kehitys on ollut hidasta, mutta vähemmistöasema on tuonut mukanaan monia positiivisia asioita.
– Nyt riittää, kun kunnassa on yksi oppilas, niin hänellä on oikeus saada äidinkielen opetusta. En usko, että sitä oikeutta olisi tullut, jos meillä ei olisi vähemmistöasemaa. Nyt meidät on rinnastettu muihin vähemmistöihin, joilla jo aikaisemmin oli tämä oikeus, Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Peura toteaa.
– Lisäksi meillä on Mälardalenin korkeakoulun suomen kielen ja kulttuurin keskus. Se on syntynyt vähemmistöaseman aikana.
Suomalaisluokat on ajettu alas neljää kuntaa lukuunottamatta, mutta samalla maassa toimii seitsemän suomenkielistä vapaakoulua. Suomenkielisen vanhustenhoidon tarve on tiedostettu, mutta:
– Me ollaan tietenkin sopeuduttu tähän yhteiskuntaan, kun täällä ollaan asuttu montakymmentä vuotta ja eletään tyytyväisinä, niin kuin ruotsalaisetkin, eikä enää olla mukana jöärjestöelämässä. 33.28
– Me ei eletä enää niin kuin 70-luvulla sellaista aikakautta, jolloin oli tärkeää olla mukana erilaisissa järjestöissä ajamassa erilaisia asioita. Ihmiset käyttävät vapaa-aikansa ja energiansa muuhun.
Nykyisin ruotsinsuomalaisten tärkein etujärjestö on Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta ja tukea vähemmistövaatimuksille haetaan Pohjoismaisten kielisopimusten sijasta Euroopan neuvoston kieli- ja vähemmistösopimuksista, jotka Ruotsi on allekirjoittanut.
Hallituksen syksyllä esiteltävä vähemmistöpoliittinen esitys on myös tärkeä:
– Meillä on toivoa, että Ruotsin hallitus ottaa kantaa suomen kielen hallintoalueen laajentamiseen. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta on painottanut voimakkaasti, että se on se tie, jota pitkin pitäisi edetä.
P.T.