Tornionlaaksolaiset (STR-T) -järjestön puheenjohtaja Eva Kvist elää poronhoidosta, kuten myös hänen isänsä. Myös Kvistin poika on kiinnostunut jatkamaan poronhoitoa.
Myös poronhoitoa on hävetty
Tornionlaaksolaisten yhteys poronhoitoon on ollut monille tuntematon. Tutkimus on kuitenkin osoittanut suomenkielisten historiallisen läsnäolon lapin poronhoitoalueella. Tornionlaaksolaisten näkymättömyys myös poronhoidossa on Kvistin mukaan assimilaatiopolitiikan tulos.
– Olen itsekin hävennyt sitä, että olen poronomistaja. Ymmärrän sen hyvin, että tämän takia valtio on halunnut syrjäyttää meidät tässä asiassa, että poronhoito ei kuulu meille.
Alkuperäiskansa-status toisi vaikutusvaltaa
Eva Kvistin mukaan status toisi vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tilanteeseen. Myös tornionlaaksolaisten totuuskomission loppumietinnössä ehdotetaan, että hallitus selvittää tornionlaaksolaisten mahdollisen alkuperäiskansa-statuksen.
Tutkimus on osoittanut, että suomenkieliset ovat saaneet elinkeinonsa saamelaisten tavoin Talman saamelaiskylän alueelta jo ainakin 1300-luvulta lähtien. Tutkimus tehtiin oikeuskanslerin (JK) pyynnöstä, koska saamelaiset haastoivat valtion oikeuteen saadakseen yksinoikeuden metsästykseen ja kalastukseen viljelysrajalta pohjoiseen olevilla alueilla.
”Alkuperäiskansa-status ei veisi mitään pois saamelaisilta”
Eva Kvist painottaa, että pitkä rinnakkaiselo on ollut luonnollista jo vuosisatoja, eikä mahdollinen tornionlaaksolaisten asema alkuperäiskansana olisi millään tavalla jotakin, jonka he ottaisivat pois saamelaisilta.
– Tämä on tornionlaaksolaisten oma reissu. Me emme ota oikeuksia keltäkään pois.
Saamelaiset ovat tällä hetkellä Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Pyyntö tornionlaaksolaisten, ja samalla kveenien ja lantalaisten alkuperäiskansa-statuksen selvittämisestä on nyt hallituksella.