Tukholman kaupunki on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen kymmenen vuotta. Koko tämän ajan kunnassa on ollut koordinaattori tai strategi, johon ruotsinsuomalaiset tahot ovat voineet pitää yhteyttä suomeksi.

Suomalainen seura pettynyt

Keväällä tilanne muuttuu, kun kunnassa ei ole enää strategia, joka käyttäisi suomea työkielenään. Tukholman suomalaisessa seurassa ollaan muutokseen pettyneitä.

– On tärkeää, että siellä on henkilö, joka pystyy seuraamaan suomenkielistä mediaa ja näkee, missä mennään, mitkä on päivän keskustelut, siinä on monta asiaa. Meitä on niin paljon suomalaisia tässä kaupungissa, että se olisi vähintä, mitä voitaisiin odottaa, seuran puheenjohtaja Seija Sjöstedt sanoo.

Kaupunki: ”Tärkeintä viedä asioita eteenpäin”

Suomalaistaustaisia asuu Tukholmassa SCB:n tilastojen mukaan noin 76 000, eli selvästi enemmän kuin missään muussa Ruotsin kunnissa tai enemmän kuin Tukholmassa elää muita kansallisia vähemmistöjä yhteensä.

Kaupunki ei kuitenkaan pidä suomen kielen taitoa niin tärkeänä, että sillä olisi ratkaisevaa merkitystä strategin rekrytoinnissa, sanoo Tukholman kaupungin organisoija Veronica Carstorp Wolgast.

– Suomen puhuminen ei missään tapauksessa ole tärkein työtehtävä, vaan tärkeintä on, että ajaa näitä asioita eteenpäin koko kaupungissa.

Kaupunki on aiempina vuosina kuullut ruotsinsuomalaisia strategia palkatessaan, mutta nyt menettelystä on luovuttu. Suomalaisen seuran mukaan, se että strategiin on voinut ottaa suomeksi yhteyttä tai että tämän on voinut kutsua eri tilaisuuksiin puhumaan vähemmistöasioista suomeksi, on helpottanut asioiden hoitoa.

Tämäntyyppiset haasteet Tukholman kaupungissa luvataan ratkaista.

– Jos pelkää, ettei voi käydä suomenkielisillä luennoilla tai lähettää suomeksi sähköpostia, ratkaisen asian. Ei ongelmaa, Veronica Carstorp Wolgast sanoo.

”Kielitaito viestii arvostuksesta”

Suomalaisessa seurassa katsotaan, että kaupunki ei käsitä sitä syvempää tarvetta, mikä suomen kielellä asiointiin liittyy. Seija Sjöstedtin mukaan suomenkielisellä strategilla on lisäarvoa.

– Koen, että koko vähemmistöä arvostetaan enemmän, kun se näkyy, että ollaan vähemmistöstä, jotka tekee sen kanssa töitä.