3/10 kunnasta ei tiedä, opetetaanko kouluissa suomea tai muita vähemmistökieliä

Uppdaterad
Publicerad

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä tuli voimaan pian 10 vuotta sitten. Tuoreen raportin mukaan vähemmistökielten asemassa on Ruotsissa kuitenkin vielä paljon parannettavaa.

Kunnista alle puolet kertoo antaneensa työntekijöilleen koulutusta tai informaatiota kansallisista vähemmistöistä ja näiden oikeuksista. Lisäksi kolme kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta on epävarma siitä, tarjotaanko heidän kouluissaan kansallisten vähemmistökielten opetusta.

– Haluan sanoa ensiksi, että asiassa on menty eteenpäin, sitä ei saa unohtaa. Mutta on itsestään selvää, että tarvitaan enemmän toimenpiteitä, sanoo raportista vastaava yksikön päällikkö Pernilla Ek Tukholman lääninhallituksesta.

Kansalliset vähemmistöt

Ministeri haluaa priorisoida vähemmistöt – näkyykö budjetissa?

Vastuuviranomaisten mielestä kansallisten vähemmistöjen ja vähemmistökielten vahvistamiseen tarvitaan lisää resursseja ja osaamista, jos tilannetta halutaan aidosti parantaa.

Vastaava ministeri Amanda Lind vakuutti SVT:lle aiemmin huhtikuussa, että aikoo priorisoida kansallisten vähemmistöjen asiaa vaalikauden aikana. Katseet kohdistuvatkin ensi vuoden budjettiin, josta tehdään linjauksia syksyllä.

Vuosiraportin vähemmistöpolitiikan kehityksestä ovat koonneet vastuuviranomaiset Tukholman lääninhallitus sekä saamelaiskäräjät.

Ruotsissa 5 kansallista vähemmistökieltä

jiddisch

meänkieli

romani chib

saame

suomi

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Kansalliset vähemmistöt

Mer i ämnet