Turusen haastattelu tehtiin iltapäivällä keskiviikkona. Silloin odoteltiin puhemies Andreas Norlénin seuraavaa siirtoa.

Siihen menessä sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson oli tunnustellut hallitusvaihtoehtoja kahdesti ja hävinnyt kerran valtiopäivien äänestyksessä.

Keskustajohtaja Elisabeth Thand Ringqvist oli yrittänyt viikon löytää tukea idealleen keskustahallituksesta, muttei onnistunut.

Turusen mukaan puhemiehen toimissa voi nähdä selvää ohjeistusta siihen, etteivät juuri keskustan kaltaiset tiukat reunaehdot oikealle ja vasemmalle ole hyvästä.

– Norlénin puolelta tämä oli ihan tällainen selkeä yritys: keskusta, huomaatteko, että on aika mahdotonta, mitä te haluatte. Nyt jonkun täytyy muuttua tai jonkun täytyy tehdä kompromissi, Turunen tulkitsee.

Keskusta on vaalituloksen jälkeen vaa´ankieliasemassa ja se ilmoitti Turusen mukaan jo vaalitaistelun aikana, ettei se suostu minkäälaiseen yhteistyöhön puoluekentän ääripäiden eli vasemmistopuolueen ja ruotsidemokraattien kanssa.

Vasemmistopuolue puolestaan vaatii ministeripaikkoja ja ilman niitä punavihreä hallitus ei saa sen tukea.

Puolueet yhä syvemmissä poteroissa

Turusen mukaan blokkipolitiikka on Ruotsissa johtanut yhä syvempiin poteroihin ja yhä vahvempiin rajalinjoihin ja hallituksen muodostaminen on vaikeutunut.

Vaalitulos osoittaa, että blokkipolitiikka on myös jakanut äänestäjät yhä tiukemmin kahteen lähes samansuuruiseen leiriin.

Turunen ei kuitenkaan usko, että tilanne ajautuisi uusiin vaaleihin.

– Pidän sitä mahdollisuutena, mutta en kauhean todennäköisenä. Pienet puolueet, jotka estävät hallituksen muodostamisen ovat kuitenkin ne, jotka häviävät eniten, jos joudutaan uusiin vaaleihin.

Entä jos S ja M samaan hallitukseen?

Turusen mukaan ongelmiin olisi olisi ratkaisu, joka ei toteudu vielä näissä hallitusneuvotteluissa, mutta ehkä jatkossa.

– Suurin ongelma blokkipolitiikassa on se, että sosiaalidemokraatit ja moderaatit määrittelevät itsensä toistensa vastakohtien kautta. Tämä aiheuttaa aika paljon kitkaa ja johtaa turhiin poliittisiin ylilyönteihin.

Esimerkkinä Turunen mainitsee maahanmuutto- tai turvapaikkapolitiikan linjaukset mennellä hallituskaudella.

-Jos ajattelee esimerkiksi talouspolitiikkaa, niin eivät nämä puolueet kauhean kaukana toisistaan ole.