”Tajusin että minua on huijattu”

Publicerad

Sarjamme toisessa osassa kysymme, missä menee raja uskonnonvapauden ja ihmisoikeuksien välillä. Suomessa lestadiolaisnaisten synnyttämisen pakkoa on tarkasteltu ihmisoikeusasiana.

Suomen Ihmisoikeusliitto tutki lestadiolaisnaisten synnyttämisen velvoitetta useiden yhteydenottojen seurauksena muutama vuosi sitten.

– Kyseessä on asia, johon vain poikkeustapauksessa päästään oikeudellisin keinoin kiinni. Niin kauan kuin kyseiset saarnaajat saarnaavat ja toimivat  uskonnonvapauden rajoissa saarnatessaan ja opettaessaan, niin kauan kuin kyseiset ihmiset vapaaehtoisesti ovat yhteisössä, niin kauan kuin valtiovalta ei puutu – on vaikea oikeudellisilla keinoilla tällaiseen asiaan puuttua, Helsingin Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Kristiina Kouros sanoo.

”Lapset syntyivät pakon edessä”

Liikkeen jättänyt viiden lapsen äiti Tuija synnytti viisi lasta uskontonsa ehdoilla.

– Tuntuu että hellyys ja läheisyys on ehdollistunut siihen raskauden pelkoon. Rimpuilin vastaan monta vuotta ja monen lapsen kohdalla. Se on mielestäni väärä lähtökohta lapselle syntyä. Piti käydä jonkinlainen prosessi läpi, jotta hyväksyy raskauden. Pelkkä ajatus raskaudesta voi olla paniikinomainen. Millaiset lapsenoikeudet siinä toteutuu, Tuija kysyy.

Myös Katrilla on viisi lasta ja menneisyys lestadiolaisliikkeessä.

– Vaikka jokaista lasta rakastaa, eikä ketään anna pois niin se tapa jolla äidin rakkautta käytetään hyväksi oikeuttamaan ehkäisykieltoa, synnyttämisen pakkoa, niin se on julmaa ja hävytöntä.

Kahdentoista lapsen äiti Vuokko kertoo vaikeista raskauksistaan ja synnytyksistään ja toteaa, ettei ollut kropaltaan sopiva suurperheen äidiksi.

–Minun oli vain kestettävä ja kestettävä, vaikka en olisi kestänyt, kun fysiikka oli niin huono ja sitten uuvuin. Tapahtuuko tässä oikeasti Jumalan tahto, Vuokko pohtii.

Keskustelua uhrautumisesta kaivataan

Suomen Rauhanyhdistyksen keskusyhdistyksen (SRK) puheenjohtaja Viljo Juntunen pitää keskustelua ehkäisystä kärjistyneenä.

–Tulee tällaisia jyrkkiä ajatuksia, minusta sen ei tarvitse olla niin. Kun me sisäisesti tästä keskustellaan niin siinä on sellainen rakkauden henki, Juntunen sanoo.

Helsingin yliopiston tutkijan Johanna Hurtigin mukaan ainoa tapa käydä keskustelua on teologinen, sillä oppi ei ole syntynyt kokemuksista eikä oikeuksista, vaan Raamatun tulkinnasta.

– Ihmisillä on tarve keskustella, kysyä yhteiskunnalta, että onko oikein mitä tässä yhteisössä tapahtuu. Kysyä kirkolta onko oikein, että usko luterilaisessa kirkossa edellyttää tällaista uhrautumista ja venymistä, vaikka se tuottaa kärsimystä lapsille ja aviopareille, Hurtig sanoo.

”Kyse on lopulta vallankäytöstä”

Johtaja Kristiina Kouros Ihmisoikeuskeskuksesta muistuttaa, että vallankäyttö on suljetulle, aatteelliselle yhteisölle tyypillistä.

– Olipa ideologia mikä hyvänsä, kysymys on loppujen lopuksi siitä, kuka saa määritellä kunkin elämästä. Ja jälleen kerran ollaan tekemisissä ihmisoikeuskäsitteiden kanssa, koros toteaa.

Vanhoilllislestadiolainen liike pitää edellleen kiinni siitä opistaan, että ehkäisy on syntiä ja siitä seuraa rangaistus. Onko naisilla tästä ulospääsyä ja mitä siitä seuraa – siitä sarjan kolmannessa osassa ensi maanantain Uutisissa 24. marraskuuta.

Lokal. Lättanvänd. Opartisk. Ladda ner appen nu!

Hämta SVT Nyheter i App StoreLadda ned SVT Nyheter på Google Play

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer

#jumalankohtu

Mer i ämnet