Uumajan suomenkieliselle osastolle päiväkoti Hoppetissa on ollut jonoa jo vuosia. Tällä hetkellä jonossa on 11 lasta – lähes kokonaisen osaston verran. Viime vuonna jonossa oli 16 lasta.

– Monet vanhemmat eivät edes asetu jonoon, koska tuntevat että tilanne on mahdoton, ruotsinsuomalaisen delegaation varapuheenjohtaja Suvi Kling kertoo.

Kahdeksan sisarusta jonossa

Kunnan kanssa asioivan delegaation lisäksi Suvi Kling on aktiivisesti mukana facebook-ryhmässä, joka kokoaa lapselleen paikkaa odottavat vanhemmat yhteen. Jonossa olevista lapsista kahdeksalla on isommat sisarukset suomenkielisellä osastolla.

– Se tarkoittaa sitä, että saman perheen lapsilla on erilaiset edellytykset oppia puhumaan suomea, Suvi Kling toteaa.

Päiväkoti laajenee, mutta pedagogeja ei löydy

Päiväkoti Hoppet muuttaa lähiakoina uusiin tiloihin, ja suomenkieliset toivovat että laajennuksen yhteydessä perustettaisiin toinen suomenkielinen ryhmä, nykyisen Hissenin lisäksi.

Päiväkodin johtajan Erika Erikssonin mukaan ongelmana on kuitenkin koulutetun henkilökunnan palkkaaminen. Hänen mukaansa suomenkielisiä pedagogeja on vaikea löytää. Suvi Klingin mielestä kysymys on ennen kaikkea hallinnollinen.

– Uumajassa on parhaillaan töissä suomenkielisiä lastentarhanopettajia ruotsinkielisissä päiväkodeissa. Täytyy vain löytää heidät. Ja antaa heille mahdollisuus löytää meidät.

”Otin työn, sillä Uumaja on hallintoalue”

Merja Torvinen muutti Ranskasta Uumajaan tyttärensä kanssa työn perässä tammikuussa. Hän otti yliopisto-opettajan työn vastaan juuri sen takia, että Uumaja kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen. Juuri vuoden täyttänyt Veera-tytär ei ole kuitenkaan vielä saanut suomenkielistä hoitopaikkaa.

– Se oli vahva argumentti sen puolesta, että päätin ottaa työn vastaan, Torvinen kertoo.

Kunta, ruotsinsuomalainen delegaatio ja päiväkoti Hoppet selvittävät parhaillaan mahdollisuuksia laajentaa suomenkielistä osastoa. Toistaiseksi vaihtoehdoksi on tarjottu osittain suomenkielistä osastoa, joka tarkoittaa, että paikalla on yksi suomea puhuva lastenhoitaja.

Suvi Klingin mukaan vähemmistölaki, joka velvoittaa kunnan tarjoamaan kokonaan tai osittain suomenkielistä esikouluhoitoa on huonosti muotoiltu, sillä silloin vaihtoehdoksi jää myös osittainen suomenkielinen päivähoito.

– Tämä on ennen kaikkea organisointikysymys. Tähän pitää saada kunta ja vanhemmat mukaan. Ja päiväkotien suomea osaavat lastentarhanopettajat. Suomenkieliset lastentarhanopettajat maksavat yhtä paljon kuin ruotsinkieliset, eli rahasta ei ole kyse.