– Tällä hetkellä ainoastaan noin kolmasosa suomenkielisistä lapsista tai nuorista kirjoittavat ruotsin kielen ylioppilastutkinnossa ja se on johtanut sitten siihen, että ruotsin osaaminen Suomessa on heikentynyt ja valitettavasti aika paljon, sanoo Suomen opetusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP).
Hallitus ei ole kuitenkaan palauttamassa ruotsin kieltä pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin. Myöskään hallituspuolue RKP ei ole esittämässä muutosta asiaan.
Nykyinen hallitus on kuitenkin lisännyt budjettivaroja kielikylpytoimintaa varten – jota kunnat voivat halutessaan hakea.
”Tulee osalle opiskelijoista yllätyksenä”
Tampereen yliopiston kielikeskuksen dosentti Taina Juurakko-Paavola on kirjoittanut selvityksen toisen kotimaisen kielen ylioppilastutkinnon pakollisuuden poistamisen vaikutuksista. Hän on huolestunut.
– Suurimmat haasteet linkiityvät suulliseen kielitaitoon koska tällä hetkellä ylioppilastutkinnossa ei testata suullista kielitaitoa. Puolestaan kaikkiin korkeakoulututkintoihin meillä, niin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, sisältyy ruotsin kielen suullinen ja kirjallisen taidon testaaminen.
– Se tulee osalle opiskelijoista ylipäätään yllätyksenä, että korkeakouluissa pitäisi osata sitä ruotsia.