Vaaliyön päättyessä valtiopäivävaalien äänistä oli laskettu 94 prosenttia ja tilanne oli hyvin tasainen – oppositiossa olevat punavihreät puolueet johtivat taistoa valtiopäiväpaikoista kolmen paikan erolla lukemin 176–173.

Tasainen vaalitulos yhdistettynä tilanteeseen, jossa eri puolueet ovat jo ennen vaaleja ilmaisseet, minkä puolueiden kanssa ovat valmiita yhteistyöhön, voi johtaa pitkittyneeseen hallituksen muodostamisprosessiin.

Esimerkiksi keskusta on todennut, ettei se aio istua hallituksessa, jossa vasemmistopuolue tai ruotsidemokraatit on mukana. Valtiotieteilijä Jaakko Turunen sanoo, että keskusta voi nyt joutua miettimään kantaansa uudestaan päädyttyään vaa'ankieliasemaan.

– Mikä on heidän tärkein viestinsä? Onko se se, että vastustetaan ruotsidemokraatteja tai vasemmistoa vai onko se sitten se oma agenda, että esimerkiksi tehdään olot helpommiksi pienyrittäjille tai yritetään pitää maaseutu semmoisena, että siellä kannattaa asua?

Puhemiehellä iso valta nimittäessään hallitustunnustelijan

Vaalituloksen selvittyä uudet valtiopäivät kokoontuvat ensimmäistä kertaa 28. syyskuuta, ja silloin ne myös valitsevat uuden puhemiehen.

Kuitenkin jo tätä ennen valtiopäivien puhemies (tällä hetkellä jo kaksi kautta istunut Andreas Norlén) aloittaa valmistelut uuden hallituksen aikaansaamiseksi ja alkaa keskustella puoluejohtajien kanssa heti, kun nykyinen hallitus on lopettanut tehtävissään.

Turusen mukaan tämä valtiopäivien puhemies on avainasemassa päättäessään, kenelle hän antaa hallitustunnustelijan roolin.

2026-09-15 klo 10:35: Tekstiin tehty lisäys aiemman puhemiehen roolista hallitustunnustelujen alullepanijana ja artikkelin loppuun lisätty toinen video. klo 22:30 Tekstiä on muutettu selventämään, että puhemies aloittaa keskustelut puoluejohtajien kanssa, kun nykyinen hallitus lopettaa tehtävässään.