– Vanhempien koulutustasoon keskittyminen on mielestäni myytti, jolla jatkuvasti selitetään sitä, että Ruotsin kouluilla menee huonosti. Vanhemmissa on aina vika, mitä ikinä he tekevätkään: eivät ole tarpeeksi koulutettuja tai ovat köyhiä. Tai sitten he ovat liian koulutettuja, Mälarinlaakson korkeakoulun pedagogiikan professori Pirjo Lahdenperä lataa.

Lähes joka viides ilman lukiopätevyyttä

Viime vuonna kaikkiaan noin 19 000 yhdeksäsluokkalaista päätti peruskoulun saavuttamatta muodollista pätevyyttä lukio-opintoihin. Määrä on lähes 18 prosenttia ikäluokasta. Samaan aikaan kuilu menestyvien ja ilman arvosanaa jäävien oppilaiden välillä on kasvanut.

Kouluviraston mukaan erot selittyvät muun muassa vanhempien koulutustasolla: korkeastikoulutettujen perheiden lapset menestyvät matalasti koulutettuja paremmin. Syntyperäisten ruotsalaisoppilaiden tulokset ovat keskimäärin korkeampia kuin maahanmuuttajataustaisten.

”Asenne oppimiseen ratkaisee”

Ruotsinsuomalaisten koulujen tulokset ovat perinteisesti olleet verrattain korkeita. Esimerkiksi Haaparannan kielikoulun että Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun oppilaat saivat viime keväänä keskimääräistä paremmat todistukset, ja Upplands Väsbyn ruotsinsuomalaisen koulun kaikki yhdeksäsluokkalaiset saavuttivat lukiokelpoisuuden.

– Koulut ovat pieniä ja niiden työntekijät kiinnostuneita lasten tuloksista. Ajatellaan, että koulu on oppimista varten ja että on tärkeää saada hyvät arvosanat. Luulen, että kyse on myös ajattelutavasta ja siitä, että todella panostetaan oppilaiden oppimiseen, Lahdenperä arvioi ruotsinsuomalaisten koulujen menestystä.