Eläimet:

Täplärapu  Signalkräfta

Pacifastacus leniusculus

1960-luvulla Ruotsiin ja Suomeen tuotu pohjoisamerikkalainen rapulaji. Tarkoitus oli korvata rapuruton tuhoamaa alkuperäistä jokirapukantaa, mutta amerikanserkulla osoittautui olevan mukanaan oma rapuruttonsa, joka voi tarttua myös jokirapuun. Se on myös agressiivisempi kuin jokirapu ja häiritsee jokiravun elinolosuhteita. Täplärapua esiintyy ainakin 4000 eri paikalla, etenkin Götanmaalla ja Sveanmaalla.

Supikoira  Mårdhund

Nyctereutes procyonoides

Pienikokoinen koiraeläinlaji Itä-Aasiasta jota Neuvostoliiton aikana istutettiin maan läntisiin osiin noin 10 000 yksilöä. Sieltä se lähti leviämään muualle Eurooppaan. Suomessa se on esiintynyt jo 1940-luvulta saakka ja katsotaan nykyään tuhoisimpana vieraslajina. Ruotsiin laji levisi Suomen kautta, mutta levinneisyys on ollut rajoitetumpaa.

Piisami  Bisam

Ondatra zibethicus

Pääosin vedessä elävä suurikokoinen ja pitkähäntäinen myyrälaji. Alunperin piisami tulee Pohjois-Amerikasta, mutta 1900-luvun alussa sitä alettiin istuttaa Eurooppaan turkislajiksi. Suomeen 1920-luvulla istutettu kanta alkoi levitä Ruotsin puolelle 1940-luvulla. Se on hitaasti levinnyt etelämmäksi vuosi vuodelta, mutta löytyy pääosin Länsipohjan ja Länsi-Norlannin alueilta.

Villasaksirapu  Ullhandskrabba

Eriocheir sinensis

Myös nimellä kiinanvillasaksirapu. Villaseksirapua löytyy satunnaisesti rannikkoalueilta ympäri maata sekä useista järvistä. Sitä on esiintynyt Ruotsissa jo 1930-luvulta asti, mutta se ei vieläkään lisäänny täällä. Kaikki täällä olevat yksilöt ovat siis tulleet suurten alusten painolastivesien välityksellä. Laji on mahdollisesti invasiivinen ja tilannetta tarkkaillaan jatkuvasti.

Kasvit:

Kaukasianjättiputki  Jätteloka eller kaukasisk björnloka

Heracleum mantegazzianum

Suurikokoinen ja hyvin myrkyllinen kasvi joka voi kasvaa jopa kuusimetriseksi. Muistuttaa isokokoista koiranputkea. Sen nesteet voivat aiheuttaa vakavia iho- tai silmävammoja. Luonnonvaraisena lajia löytää Aasiasta, mutta se on levinnyt Eurooppaan ja Amerikkaan.

Tromsanjättiputki  Tromsöloka

Heracleum laciniatum

Toinen jättiputkilajike jonka neste myös ärsyttää ihoa ja silmiä. Levisi Ruotsiin jo 1800-luvulla. Ei aivan yhtä kookas kuin kaukasianjättiputki. Esiintyy etenkin Länsipohjassa.

Keltamajavankaali  Gul skunkkalla

Lysichiton americanus

Koristekasvi joka on kotoisin läntisen Pohjois-Amerikan kosteikoista. 1900-luvun alussa sitä istutettiin puutarhoihin Brittein saarille, josta se lähti karkaamaan luontoon. Nykyisin sitä esiintyy runsaasti varsinkin Keski-Euroopassa jossa se lasketaan hyvin haitalliseksi lajiksi. Ruotsissa sitä esiintyy etenkin maan eteläisissä osissa ja arvioidaan että se voidaan vielä hävittää.

Jättipalsami  Jättebalsamin

Impatiens glandulifera

Suurikokoinen, yksivuotinen palsamikasvi. Alunperin Himalajalta, mutta levinnyt puutarhoista laajoille alueille vieraslajiksi.

Karheaviuhkalehti  Kabomba

Cabomba caroliniana

Vesikasvi joka on levinnyt akvaarioharrastuksen myötä ympäri maailmaa. Tukkii pahimmassa tapauksessa ojia ja kanavia ja voi peittää alleen alkuperäistä vesikasvillisuutta. Ruotsin ilmasto ei vielä ole täysin suotuisa tälle lajille, mutta jos lämpimät kesät jatkuvat, niin karheaviuhkalehden levinneisyys arvatenkin kasvaa.

Mesisilkkiyrtti  Sidenört

Asclepias syriaca

Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Nähty kasvavan joutomailla muun muassa Uddevallassa, Stenungssundissa ja Skoonessa. Muuttuva ilmasto saattaa aiheuttaa että laji alkaa leviämään. Kukat ovat vaaleanpunaisia.

Kiehkuravesirutto  Smal vattenpest

Elodea nuttallii

Pohjoisamerikkalainen vesikasvi joka akvaarioista ja lammista on levinnyt luontoon. Ruotsissa kasvia esiintyy etenkin Tukholman ja itäisen Mälarenin alueilla ja havaintoja on myös Skoonesta. Rutto-nimisten vesikasvien nimi viittaa niiden sitkeyteen ja nopeaan leviämiseen.

Neljä muuta haitallista vieraslajia Ruotsissa:

Lupiini  Blomsterlupin

Lupinus polyphyllus

Kaunis ja monen mielestä kotoinen lupiini on itse asiassa vieraslaji joka on karannut puutarhoista tienvarsiin ja ratapenkereille. Sen runsas levinneisyys vaikuttaa kotimaisten lajikkeiden elinolosuhteisiin. Sitä myydään yhä koristekasvina, mutta Ruotsin luonnonsuojelulaitos haluaa estää lupiinin leviämisen.

Minkki  Mink

Mustela vison

Näätäeläimiin lukeutuva tarhaturkiseläin joka on tuotu Eurooppaan Pohjois-Amerikasta. Monessa maassa, kuten Ruotsissa ja Suomessa, tarhoista karanneista tai vapautetuista yksilöistä on muodostunut luonnonvaraisia kantoja. Minkkiä esiintyy ympäri Ruotsia. Se kilpailee ruoasta kotimaisten lajien kuten lumikon, saukon ja näädän kanssa ja aiheuttaa myös suurta haittaa vesilintujen pesimispaikoilla.

Lammikki  Sjögull

Nymphoides peltata

Keltakukkainen koristekasvi jota istutettiin lampiin jo 1800-luvulla. Kuvailtu kauniina mutta kavalana. Lammikkia on levinnyt useisiin eteläisen Ruotsin vesistöihin ja se voi muodostaa tiheää kasvustoa veden pinnalle josta seuraa että happipitoisuus laskee ja veden laatu huononee.

Espanjansiruetana  Spansk skogssnigel, ”Mördarsnigel”

Arion vulgaris

Haitallisista vieraslajeista ehkä se tutuin ja eniten päivittäistä harmia aiheuttava. Etabloitunut Ruotsiin vuodesta 1976. Esiintyy runsaasti puutarhoissa, puistoissa, niityillä ja pelloilla. Aiheuttaa suurta haittaa kotimaisille etanoille ja tarhakotiloille, joita se syö. Se aiheuttaa lisäksi suuria taloudellisia vahinkoja sekä kaupallisissa että yksityisissä puutarhoissa, esimerkiksi mansikkaviljelyksiä pilaamalla. Espanjansiruetanaa on hyvin vaikea hävittää ja sen aisoissa pitämiseen kuluu paljon resursseja.