– Voit olla aamulla miten väsyksissä hyvänsä, mutta kun tulet tänne ja tapaat kaikki ihanat, nauravat, suloiset lapset ja saat niiltä haleja ja hymyjä, se pelastaa päivän, sanoo esikoulunopettaja Lea Leskinen.

Lea Leskinen on työskennellyt esikoulunopettajana Tukholmassa jo kymmenen vuotta. Nyt hänellä on ensimmäistä kertaa työkielenä suomi, juuri avatussa suomenkielisessä esikoulu-osastossa Tukholman Telefonplanilla.

Viidessä vuodessa suomen- tai kaksikielisten esikouluosastojen lapsimäärä on kasvanut lähes kolmanneksella, osoittaa Sisuradion tekemä kysely.

– Aika monella on kaksikielinen tausta, siis toinen vanhempi on joko ruotsalainen tai muun kielinen. Jotkut lapsista saattavat puhua jopa kolmea kieltä. Lapset puhuvat ja ymmärtävät jopa niin hyvin, että kun he puhuvat minulle suomea ja tänne tulee joku, joka puhuu ruotsia, niin lapset vaihtavat heille puhuessaan kielen ruotsiksi, Lea kertoo.

Trendi näkyy eri puolilla maata

Nyt suomenkielisillä osastoillla on jo reilut 800 lasta, yhteensä yli 20 kunnassa. Tilanne näyttää siis päinvastaiselta kuin 90-luvulla, jolloin suomenkielistä esikoulutoimintaa lakkautettiin ympäri maata.

– Suomalaiset vanhemmat on aika tietoisia tällaisistä asioista ja pitävät tärkäenä suomenkieltä, suomalaista kulttuuria ja juuria Suomeen. On jopa sellaisia vanhempia, jotka ovat itse syntyneet täällä, ja lapset ovat jo kolmannen polven ruotsinsuomalaisia, ja vielä puhuvat suomea ja käyvät suomalaista koulua ja päiväkotia, Lea Leskinen sanoo.