Uutiset

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Videolla tutkija vastaa kolmeen kysymykseen Suomen turvallisuuspolitiikasta viime vuosikymmenten aikana. Foto: SVT

Nato-jäsenyys ei ollut vaihtoehto kylmän sodan Suomessa

Uppdaterad
Publicerad

Suomen ulkopoliittinen liikkumavara oli hyvin pieni tai olematon toisen maailmansodan jälkeen. Suomi joutui alistumaan Neuvostoliiton tahtoon ja otti puolueettoman roolin idän ja lännen välissä, sanoo tutkija Iro Särkkä Helsingin yliopistosta.

Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin toisen maailmansodan jälkeen ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksia eli YYA-sopimuksia.

– Käytännössä se tarkoitti sitä, että Suomi ei voinut liittyä minkään sotilasliiton jäseneksi, sanoo Nato-kysymyksiin perehtynyt Särkkä.

Kylmän sodan jälkeen 1990-luvulla Suomesta tuli EU:n jäsen. Maa ei ollut henkisesti kypsä puolustusliitto Naton jäseneksi, Särkkä arvioi.

– Menimme tavallaan sisälle kansainväliseen yhteisöön poliittisen liittoutumisen kautta.

Videolla Iro Särkkä arvioi tarkemmin Suomen turvallisuuspolitiikan kehitystä.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.