Uutisten kyselyn mukaan, suomenkielisten palveluiden tarjonta on merkittävästi pienempi niissä vastanneista kunnissa, jotka eivät kuulu hallintoalueeseen.

Hallintoalueeseen kuuluvissa kunnissa asukkailla on laajemmat oikeudet käyttää suomen kieltä viranomaisten kanssa asioidessaan sekä esikoulussa ja vanhustenhuollossa. Hallintoalueisiin kuuluvat kunnat saavat myös vuosittaisen valtionavustuksen kattamaan niille aiheutuvat lisäkustannukset. Kunta voi hakea hallitukselta liittymistä suomen kielen hallintoalueeseen.

Liljestrand tyytyväinen nykyiseen vähemmistöpolitiikkaan

Uutiset kysyi kulttuuriministeri Parisa Liljestrandilta, mitä mieltä hän on suomen kielen hallintoaluejärjestelmästä. Tämän lisäksi Uutiset kysyi Liljestrandilta, mitä hän ajattelee siitä, että oikeudet suomen kielen käyttämiseen vaihtelevat suuresti eri kuntien välillä.

Kulttuuriministeri vastasi, että hän ei näe syytä nykyisen hallintoaluejärjestelmän muuttamiseen ja kirjoittaa, että hallintoalueet ovat tärkeä osa vähemmistökielien elossa pitämiseksi. Hän painottaa myös, että julkisella sektorilla on erityinen vastuu suojella ja edistää kaikkia kansallisia vähemmistökieliä myös hallintoalueen ulkopuolella.

Kunnalla päävastuu vähemmistöoikeuksien toteuttamisesta

Hallintoalueeseen liittyminen on vapaaehtoista ja siihen liittymistä kunta voi hakea hallitukselta. Niinpä kunnan valtaapitävistä – ei niinkään kunnassa asuvien ruotsinsuomalaisten määrästä tai heidän tahdostaan – riippuu, hakeeko kunta alueeseen vai ei.

Kulttuuriministeri painottaa kirjallisessa vastauksessaan Uutisille, että hakemuksessaan hallintoalueen liittymiseen kunnan on osoitettava, että kiinnostus on olemassa ruotsinsuomalaisten asukkaiden keskuudessa. Hallitus tekee kunnan liittymisestä suomen kielen hallintoalueeseen lopullisen päätöksen.