Gå direkt till textinnehållet
Marika Pietilä Löhnn presenterar SVT:s resultat om finskspråkig service i kommuner

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Saako esikoulua ja vanhustenhoivaa suomeksi myös suomen kielen hallintoalueen ulkopuolella? SVT Uutiset kysyi kymmeneltä kunnalta ja kahdeksan vastasi. SVT Uutisten toimittaja Marika Pietilä Löhnn käy läpi tuloksia. Foto: SVT

Saako suomea myös hallintoalueen ulkopuolella? Näin kunnat vastasivat

Uppdaterad
Publicerad

Suurin osa Ruotsin 290 kunnasta ei kuulu suomen kielen hallintoalueeseen, jossa asukkailla on lainmukaiset oikeudet suomenkieliseen esikouluun ja vanhustenhoivaan. SVT Uutiset kysyi kymmeneltä näistä hallintoalueen ulkopuolisista kunnista, tarjoavatko ne tästä huolimatta palveluja suomeksi.

Ruotsin 290 kunnasta 66 kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, jossa esimerkiksi esikoulua ja vanhustenhoivaa tulee lain mukaan tarjota kokonaan tai olennaisilta osin suomeksi. Hallintoalueeseen liittyminen on kuitenkin vapaaehtoista ja näin ollen monia suuria ruotsinsuomalaiskuntia on jäänyt sen ulkopuolelle. Näissä kunnissa lain takaamat kielioikeudet ovat paljon suppeammat.

Suomen tarjonta vähäistä vastanneissa kunnissa

SVT Uutiset kysyi kymmeneltä hallintoalueen ulkopuoliselta kunnalta, tarjoavatko ne tästä huolimatta esikoulua tai vanhustenhoivaa suomeksi. Kunnat valittiin sillä perusteella, että niissä asuu SCB:n tilaston mukaan eniten ensimmäisen, toisen ja kolmannen polven suomalaistaustaisia kaikista hallintoalueen ulkopuolisista kunnista.

Suomenkielinen lasten esikoulu

Kahdeksan kymmenestä kunnasta vastasi.

Kolme kuntaa kertoi tarjoavansa suomenkielistä vanhustenhoivaa. Hallintoalueen ulkopuolisia kuntia tähän velvoittaa jossain määrin myös sosiaalipalvelulaki, jossa sanotaan, että myös näiden kuntien tulee tarjota suomenkielistä vanhustenhoivaa sitä pyytävälle, mikäli kunnalla on käytössään kielitaitoista henkilökuntaa.

Suomen kieltä esikoulussa vain yhdessä kunnassa

Sen sijaan vain yksi kunta vastasi tarjoavansa suomea esikoulussa. Lakiteksteissä ei ole tarkkoja määritelmiä esikoulussa tarjottavan suomen osalta hallintoalueen ulkopuolella.

Laissa kansallisista vähemmistöistä on kuitenkin maininta:

... Julkisen sektorin tulee myös muilla tavoin edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää omaa kulttuuriaan Ruotsissa. Lasten kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja oman vähemmistökielensä käyttöä on edistettävä erityisesti.

Ja kielilaissa:

Julkisella sektorilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisessa ja edistämisessä.

Tarkempi määritelmä esikouluille opetussuunnitelmassa

Konkreettisin vaatimus esikouluille tulee kuitenkin opetussuunnitelmassa, jossa todetaan, että esikoulun tulee ”osallistua kansallisten vähemmistökielien ja kulttuurien suojelemiseen ja kehittämiseen” ja ”antaa jokaiselle lapselle edellytykset kehittää –– omaa kansallista vähemmistökieltään...”.

Kyselyn tarkemmat tulokset videolla.

Näin kysely tehtiin

  • SVT Uutiset lähetti maaliskuun alussa kyselylomakkeen kymmeneen suomen kielen hallintoalueen ulkopuoliseen kuntaan. Kyselyssä kunnat saivat kertoa, tarjoavatko ne suomen kieltä esikoulussa ja vanhustenhoivassa, ja jos kyllä, miten. Vastausaikaa oli neljä viikkoa.
  • Kunnat valittiin sillä perusteella, että niissä SCB:n mukaan asuu eniten suomalaistaustaisia, kun katsotaan kaikkia hallintoalueen ulkopuolelle jääviä Ruotsin kuntia.
  • Kymmenestä kunnasta kahdeksan vastasi kyselyyn.

Kunnat, jotka vastasivat:

Nacka (10 744 suomalaistaustaista)

Linköping (8 000 suomalaistaustaista)

Jönköping (6 580 suomalaistaustaista)

Sollentuna (5 615 suomalaistaustaista)

Tyresö (5 544 suomalaistaustaista)

Nyköping (5 226 suomalaistaustaista)

Strängnäs (5 155 suomalaistaustaista)

Karlstad (4 654 suomalaistaustaista)

Kunnat, jotka eivät vastanneet:

Täby (6 621 suomalaistaustaista)

Värmdö (5 898 suomalaistaustaista)

Lähde: suomalaistaustaisten määrät perustuvat tilastollisen keskustoimisto SCB:n lukuihin vuodelta 2024, ja niissä on huomioitu Ruotsissa kirjoilla olevat Suomessa syntyneet henkilöt sekä heidän lapsensa ja lapsenlapsensa.

Mitä sosiaalipalvelulaki sanoo suomenkielisestä vanhustenhoivasta hallintoalueen ulkopuolella?

Sosiaalipalvelulaissa määritellään seuraavasti oikeus suomenkieleen vanhustenhoivaan kunnissa, jotka ei kuulu suomen kielen hallintoalueeseen:

7 § En kommun som inte ingår i något förvaltningsområde enligt lagen (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk ska erbjuda den som begär det möjlighet att få hela eller en väsentlig del av den omvårdnad som erbjuds inom ramen för äldreomsorgen av personal som behärskar finska, jiddisch, meänkieli, romani chib eller samiska, om kommunen har tillgång till personal med sådana språkkunskaper.

SUOMEKSI:

7 § Kunnan, joka ei kuulu mihinkään hallintoalueeseen kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain (2009:724) nojalla, tulee tarjota sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhoivan puitteissa tarjottavaa hoivaa kokonaan tai olennaisilta osin suomeksi suomea, jiddischiä, meänkieltä, romani chibiä tai saamea osaavan henkilökunnan toimesta, mikäli kunnalla on käytettävissään henkilökuntaa, jolla on tällaista kielitaitoa.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Suomenkielinen lasten esikoulu

Mer i ämnet