Kun Sulo ja Inkeri Kosamo jättivät Pudasjärven vuonna 1969 seurasi palanen kotiseutua mukaan Ruotsiin. Paikallislehti Iijokiseutu on kolahtanut Kosamoiden postilaatikkoon jo lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Alunperin lehti oli silta vanhan ja uuden elämän välillä.

– Kyllä se lehti on aina ollut hvyin tärkeä elementti meidän elämässä. Siinä on ne paikkakunnan asiat ja varsinkin sillon alkuaikoina, kun kieltä ei osattu niin sitä oli sen oman kielen ja lehden varassa. Se on tunnejuttu, Inkeri Kosamo sanoo.

– Sillonhan ei ollut puhelimia niin kuin nykyään. Lehden kautta me saatiin sieltä kotoa tietoja, Sulo Kosamo täydentää.

Ruotsinsuomalaisista juttuja Iijokiseutuun

Pudasjärveltä on muuttanut Ruotsiin 1950-luvulta tähän päivään saakka kaikkiaan noin 3000 ihmistä. Ruotsinsuomalaiset ovat aina olleet tasainen, joskin nykyisellään vähenevä tilaajakunta Iijokiseudulle. Parhaimmillaan lehtiä on tilattu Ruotsiin jopa 300 kappaletta, nyt ruotsinsuomalaisia tilaajia on viitisenkymmentä.

– Täältä viedään koti mukana eli ihmiset, jotka ovat täältä lähteneet, haluavat tietää mitä täällä paikkakunnalla tapahtuu. Mutta ruotsinsuomalainen tilaajakunta harvenee, koska se toinen ja kolmas sukupolvi ei koe tätä enää kotiseudukseen samalla lailla kuin se ensimmäinen sukupolvi, Iijokiseudun toimittaja Juha Hagelberg sanoo.

Ruotsinsuomalaiset antavat kuitenkin edelleen jutunjuurta myös Iijokiseudulle.

– Melkein joka kesä on juttu siitä, kuinka he ovat tulleet viettämään lomaa Suomessa. Siinä kyselllään heidän kuulumisiaan Ruotsissa ja mitä mieltä ovat kotikylästään, Iijokiseudun päätoimittaja Martta Oinas-Panuma kertoo.

– Täkäläisille se Ruotsin tarinoiden merkitys on sitä, että ne on luettuja juttuja koska halutaan tietää miten heillä menee. Pudasjärvi on sen verran pieni kylä, että täällä ihmiset tuntee toisensa, Hagelberg summaa.