Sisarukset Märta ja Linnea Nylund kuuluvat Meän Akateemin asettamaan työryhmään, joka valmistelee uutta meänkielen sanakirjaa. Märta on ollut mukana vuodesta 2008 eli alusta alkaen. Linnea tuli mukaan hieman myöhemmin.
– Sen näkee, että meänkielen puhujia on vähemmän ja vähemmän. Ja tuntui, että meilläkin on aika paljon sitä sanastoa. Oli korkea aika panna työ käyntiin, että saamme säilymään kaiken mahdollisen, he sanovat.
Gällivaaran variantti eroaa eniten muista
Ensimmäinen Meän kielen sanakirja ilmestyi 23 vuotta sitten. Se sisälsi meän- ja suomenkielisiä vastineita ruotsinkielisille sanoille. Meän Akateemin uudessa versiossa ovat mukana kaikki kolme meänkielen erilaista muunnelmaa; tornionlaakson, gällivaaran ja lannan kieli. Erilaisiin muunnelmiin on perehtynyt Anders Alapää. Hänkin on mukana sanakirjatyöryhmässä.
-– Eniten eroavat gällivaaran variantit. Esimerkiksi Nattavaarassa heillä ei ole vokaalisointua, joka meänkielessä ja suomenkielessä on. ”Kylä” ja ”isä” ovat siellä ”kyla” ja ”isa”, hän vertailee.
”Haluamme kuulla, kuinka te sanotte”
Uusi sanakirja ei ole vain sanaluettelo vaan mukana on paljon myös vakiituneita sanontatapoja. Meän Akateemi on tehnyt paljon ruohonjuuritason työtä kiertämällä kylissä, järjestämällä seminaareja ja keskustelemalla meänkielisten kanssa.
-– Jukkasjärvellä ja Kiirunassa ollaan ylpeitä lannan kielestä. He huomauttavat, että he eivät ole tornionlaaksolaisia vaan lantalaisia, ja heille on tärkeää säilyttää ja kehittää omaa varianttia. Gällivaaran puolella taas ei olla samalla tavalla ylpeitä omasta kielestä vaan päinvastoin, he vähän häpeävät. Me yritämme kannustaa heitä, että me haluamme nyt kuulla, kuinka te sanotte ja tallentaa sen, Alapää kertoo.
Tulkkikin tarvittaisiin
Sanakirja valmistuu vuoden loppuun menessä ja se julkaistaan digitaalisena. Painetulle kirjalle on haettava rahoitus erikseen. Nyt työtä rahoittavat meänkielen hallintokunnat, valtion kulttuurineuvosto sekä Kielen ja kansanperinteen instituutti.
– Minulla on sellainen toivomus, että nuoremmista joku ryhtyisi tulkiksi. Että löytyisi meänkielisiä tulkkeja, koska sellaisia ei ole, ja että meänkieltäkin voisi käyttää virallisena kielenä, että se ei olisi aivan sellainen arkikieli, Märta Nylund lisää.