Asutus- ja luontonimiä on kertynyt kuuden vuoden aikana jo hieman vajaat kuusi tuhatta. Nimiä on kerätty kyläkokouksissa, joissa on samalla tallennettu niihin liittyviä tarinoita.

– Paikannimet eivät ole vain asutusnimiä vaan myös luontonimiä. Kyläläiset, jotka ovat antaneet meille tietoa paikannimistä ovat saaneet kokea, kuinka iso arvo nimitiedoilla on. He tuntevat historiaa ja tietävät näitä nimiä ja paikkoja, ja kantavat sellaista aarretta, josta he eivät itse ole edes olleet tietoisia, Meän Akateemin varapuheenjohtaja Birgitta Rantatalo kuvailee.

Henry Rantatalo Kaunisvaarasta muistaa monta paikkoihin ja niiden nimiin liittyvää tarinaa, vaikkapa Eskonlehdosta, jossa sai lapsena maistella suklaaleipää.

– Ne tukkisavotat ja kokit! Siellä on monta rakkautta syntynyt ja solmittu ikipäiviksi. Tunnen Kaunisvaarastakin useita, jotka ovat löytäneet kaverin sieltä metsästä, Henry Rantatalo muistelee.

Arvokasta työtä tuleville polville

Paikannimet siirretään paperikartoilta digitaaliseen tietokantaan. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Maanmittauslaitoksen ja Liikenneviraston kanssa. Yhtenä tavoitteena on tehdä meänkielestä näkyvä esimerkiksi katukylteissä ja tienviitoissa. Samalla täydentyy koko kartasto.

– Vanhat ihmiset, jotka ovat saaneet kokea sen, kuinka kieltä ei saanut käyttää koulussa tai virallisissa yhteyksissä, saavat nyt kokea tämän, että kielestä voi olla ylpeä ja että sillä on arvo. Ja iso arvo onkin. On arvokasta viedä sitä eteenpäin tuleville polville, jotta se säilyisi, Birgitta Rantatalo lisää.