Metsäsuomalaisten alkuperäiset sukunimet yksissä kansissa

Uppdaterad
Publicerad

Ruotsinkieliset papit ruotsalaistivat savolaisten kaskiviljelijöiden etunimet väestökirjanpidossa ja jättivät sukunimet joko kirjaamatta tai kirjasivat nimet tuntemattomaksi vääristeltyinä. Ilman Carl Axel Gottlundin kirkonkirjoihin lisäämiä sukunimiä olisivat alueen suomalaisnimet vaipuneet unholaan.

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun tutkija Carl Axel Gottlund kiersi Värmlannin ja Norjan suomalaismetsissä. Ja tänä vuonna tulee täyteen myös 25 vuotta siitä, kun Anna Ø. Forsberg ja Niclas Persson Tenhuinen julkaisivat ensimmäisen puhtaaksikirjoitetun rippikirjan sukututkijoiden tarpeisiin.

– Sukututkimusta tehdessä rippikirjat ovat ensikäden tiedonlähde. Olemme puhtaaksikirjoittaneet rippikirjat viidestä seurakunnasta, joissa oli metsäsuomalaisasutusta. Halusimme, että kaikilla olisi mahdollisuus lukea niitä. Pappien käsialat vanhoissa dokumenteissa ovat usein hyvin vaikealukuisia, kertoo Anna Ø. Forsberg.

Ruotsissa asuu arviolta 1,5 miljoonaa ja Norjassa puoli miljoonaa metsäsuomalaisten jälkeläistä.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Metsäsuomalaiset

Mer i ämnet