Asiantuntijat esittävät väitteitä siitä, miltä tulevaisuuden ruoka näyttää. Foto: SVT

Millaista ruoka on tulevaisuudessa?

Publicerad

Syömmekö tulevaisuudessa ateriapillereitä, vai tuotammeko oman ruokamme kotikeittiössä? Ruoka-asiantuntijat kertovat viisi väitettä siitä, millaista ruoka tulevaisuudessa voisi olla.

1. Ruokaa ei tarvitse laittaa itse

– Jotain on tehtävä, jotta elintavoistamme tulisi kestävämpiä. Elämäntapamme on kuitenkin muuttunut paljon. Ihmisillä on välillä aikomuksena laittaa ruokaa, mutta sitten hän ei ehdikään ja sitten syntyy esimerkiksi ruokahävikkiä.

Ihmisten täytyy miettiä toimintatapojen muutoksia arjessa. Esimerkiksi hyväksyä sen, että ei tee itse ruokaa tänään vaan tilaa ruokapalvelusta. Voidaan pohtia, että kuka ruoan oikein valmistaa ja missä se syödään.

Johanna Mäkelä, ruokakulttuurin professori, Helsingin yliopisto

2. Ruoka on poliittista

– Ilmeisintä on se, että pitäisi siirtyä kasvispainotteisempaan ruokaan. Pitäisi myös miettiä, mitä käytämme luonnosta. Onko meillä jogurtissa puolalaisia marjaa vai kotimaasta lähialueelta poimittua marjaa? Sillä on myös alueellinen työllistävä vaikutus.

Lisäksi suomalaisen ekologisen ruoan tuottaminen ulkomaan markkinoille on brändityötä ja edistää matkailua.

Ossi Paloneva, ekokokki

3. Ruokatuotanto voi muuttua täysin

– Tulevaisuudessa ruokaa voidaan tuottaa uusin tavoin. Se voi olla vaikka yksi bioreaktori keittiön nurkassa, joka tuottaa syötävää biomassaa.

Ruokaa voisi myös tulostaa 3D-tulostimella, oman tarpeen mukaan. Ajatus siitä, että tulostaa oman tarpeen mukaan, saisi ruoan kautta ihan uuden ulottuvuuden. 3D-tulostimia on jo, se ei ole kovin kaukaista tulevaisuutta.

Myös biomassan tuottamisesta tehdään paljon tutkimusta juuri nyt.

Johanna Mäkelä, ruokakulttuurin professori, Helsingin yliopisto

4. Makutottumukset muuttuvat nopeasti

– Ihmiset ei ikinä uskoisi, kuinka nopeasti omat tottumukset, ja se mistä tykkää, muuttuu, kun alkaa muuttaa omia tapoja aktiivisesti.

Ossi Paloneva, ekokokki

5. Ateriapilleri ei toteudu

– Ateriapillerit eivät ole pelkästään scifi-maailman juttu: niitä on eri tilanteissa tuotu esiin. Yksi syy, miksi ne eivät ole kuitenkaan toteutuneet on se, että ihminen haluaa syödä toisten ihmisten kanssa.

Ruokapöydän ääressä ei kuitenkaan enää ole välttämättä oma perhe tai lähisukulaiset. Nykyisin yhä useammin ihmiset, joita ei yhdistä sukulaisuus, syövät yhdessä.

Tulevaisuudessa täytyy siis miettiä paitsi sitä mitä syödään, myös sitä miten ja keiden kanssa syödään.

Johanna Mäkelä, ruokakulttuurin professori, Helsingin yliopisto

Lokal. Lättanvänd. Opartisk. Ladda ner appen nu!

Hämta SVT Nyheter i App StoreLadda ned SVT Nyheter på Google Play

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer