Viiteryhmän jäsenillä on kaikilla jonkinlainen tausta niillä aloilla, joilla hallitus haluaa parantaa tietoisuutta kansallisten vähemmistöjen oikeuksista. Jäsenet tulevat eri puolelta Ruotsia ja kuuluvat myös itse kansallisiin vähemmistöihin.
Viiteryhmään kuuluvien ruotsinsuomalaisten oma kokemus on, että virkamiehillä on harvoin tietoa siitä, millaisia velvollisuuksia vähemmistölaki tuo kunnalle.
– Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvilla kunnilla on velvollisuus tarjota esimerkiksi vanhustenhuoltoa ja esikoulutoimintaa kansallisilla vähemmistökielillä. Tämä ei kuitenkaan toteudu, sanoo Niina Slagner, joka on yksi viiteryhmän jäsenistä.
Ryhmä aikoo tavata useamman kerran tämän ja ensi vuoden aikana. Sosiaalihallitus raportoi hallitukselle työn tuloksista tammikuussa 2025.