Korpilombolon esikoulussa Pajalan kupeessa on meneillään meänkielinen laulu- ja leikkituokio, jonka aiheena on poronhoito. Asialla on Meän Akateemi, jonka vetämässä projektissa on tavoitteena elvyttää meänkielen käyttöä ja herätellä lasten ja nuorten vähemmistöidentiteettiä.

– Me aloitamme lasten juurista, nimistä ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Monella on vielä meänkielinen sukunimi, esimerkiksi Niva tai Kero. Pyrimme löytämään sen yhtymäkohdan, joka koskee heitä itseä, ja nostamaan esiin sen, mikä heidän identiteettinsä on, mihin kulttuuriin he kuuluvat, Meän Akateemin varapuheenjohtaja Birgitta Rantatalo kertoo.

Tärkeää tietoa opettajille

Korpilombolon esikouluun meänkielituokiota pitämään tullut Rantatalo arvelee, että 80 prosenttia lapsista ei osaa meänkieltä. He ovat kuitenkin todennäköisesti saaneet kieleen tuntumaa vanhempien ihmisten kautta.

– He ovat varmasti kuulleet meänkieltä, mutta eivät osaa sitä itse. Me yritämme opettaa tavallisia sanontoja, joita pikkulasten kanssa voi käyttää. ”Pesemä käet” ja ”lähemä syöhmään” ja semmoista, Rantatalo kuvailee.

Meän Akateemi on tehnyt työtä meänkielen elvyttämiseksi meänkielisillä alueilla kuusi vuotta. Projekteja on toistaiseksi rahoittanut muun muassa Institutet för språk och folkminnen aina vuoden kerrallaan. Uusi hakemus on jätetty, sillä nyt käynnissä oleva jakso päättyy kesällä.

– Mielestäni on tärkeää välittää myös pedagogeille, mitä laki sanoo kansallisista vähemmistöistä ja millaisia velvollisuuksia koululla ja esikoululla on nostaa esiin näitä kieliä, vahvistaa lasten vähemmistöidentiteettiä ja auttaa heitä kehittymään, Rantatalo toteaa.