Ruotsin kieli ja kulttuuri Suomessa ovat olleet mukana monessa myllerryksessä. Kun Suomen ja Ruotsin tiet erosivat hävityn ja verisen sodan jälkeen 1809 olisivat ruotsin kieli ja ruotsalaisuuden perintö voineet hukkua identiteettiään etsivän suuriruhtinaskunnan suomalaistamiskulttuurin aallokkoon.

Onko ”suomenruotsalainen rahapääoma” myytti?

Näitä vaiheita pohtii historian professori Martin Hårdstedt kirjassaan Finlands Svenska historia. Siinä kuvataan ruotsin kielen, ruotsinkielisen kulttuurin ja rakenteiden vaiheita Suomessa kautta vuosisatojen.

– Omat instituutiot ja koulutus ovat olleet tärkeämpiä kuin ainakin osittainen myytti ”suomenruotsalaisesta pääomasta” kulttuurin ja kielen takaajana, arvioi Hårdstedt.

Oliko venäjän kieli uhka ruotsin kielelle Suomessa?

Venäjän yhteyteen liitetyssä Suomessa Ruotsin lait pysyivät voimassa ja kestivät myös venäläistämispyrkimykset,

– Venäläistäminen oli suurempi uhka ruotsin kielelle, kuin suomalaispiirien juurien etsintä, arvioi professori Martin Hårdstedt.

Mikä oli vaarallisin hetki ruotsin kielelle Suomessa?

Suomen itsenäistymisen jälkeen täytyi suomenruotsalaisuus taas pelastaa uudelleen.

– Mielestäni juuri Suomen itsenäistymisen jälkeen suomenruotsalaisuus oli suurimmassa vaarassa. Vuoden 1922 laki on tärkeä ja takaa ruotsin kielelle paikan suomen kielen rinnalle.

Onko puhe ”pakkoruotsista” vakava vaara?

Viime vuosien hyökkäyksiä ns. pakkoruotsia vastaan hän ei pidä yhtä vaarallisina.

Tärkeintä kielelle on, että sitä käytetään monissa yhteyksissä ja että sillä on omat instituutiot sekä kattava koulutusverkosto, arvioi Hårdstdt.