Yliopiston suomen kielen laitoksella jokavuotinen ongelma on sama – aloittavien opiskelijoiden vaihteleva suomen kielen taitotaso. Se tuo haasteen myös opettajille.

– Suurin haaste on epätasaiset ryhmät. Opiskelijoiden on vaikea löytää sitä oikeaa ryhmää ja meidän on pakko vetää raja, milloin pidetään opetusta suomeksi ja milloin on ruotsinkielinen opetus. Siinä on sitten opettajalla aina vähän haastetta löytää sopivaa tehtävää kaikille, opintolehtori Laura Lunnevuori kertoo.

Hienot lait, mutta huono toteutus

Laura Lunnevuoren mukaan yliopisto-opiskelijoiden selitys heikohkoon suomen kielen taitoon löytyy Ruotsissa annettavan suomen kielen perusopetuksen puutteista.

– Täällä nähdään se, että meille tulevat opiskelijat eivät ole saaneet kauheasti opetusta peruskoulussa eikä varsinkaan lukiossa. Sehän tekee sen, että taso on eri, kun puuttuu se muodollinen suomenkielinen koulutus. On lainsäädäntö ja hienoja suunnitelmia, mutta se ei toteudu käytännössä.

Voi olla hyötyä työmarkkinoilla

Opiskeluun hakeudutaan monesta eri syystä, suomen kielestä uskotaan olevan etua työmarkkinoillakin. Monella on suomalainen tausta tai suomenkielinen puoliso, mutta joukossa on aina myös joku innokas lingvisti, joka haluaa oppia jännän kielen.

Hanna Odelius opettelee suomea, sillä hänen äitinsä tulee Suomesta.

– Äitini tulee suomenruotsalaisesta osasta Suomea, mutta haluan silti opetella suomen. Haluan opiskella sairaanhoitajaksi ja silloin on hyvä osata monia kieliä.