Tanska johtaa Pohjoismaiden mitalitilastoa 2000-luvulla

Uppdaterad
Publicerad

Olympialaiset ovat penkkiurheilijoille reilun parin viikon mittainen karnevaali. Odotukset ovat korkealla Pohjolassakin. SVT Uutiset selvitti, miten Pohjoismaat ovat 2000-luvulla olympialaisten kesäkisoissa menestyneet.

Tällä vuosituhannella on järjestetty viidet kesäkisat. Kun kaikkien Pohjoismaiden kaikki mitalit lasketaan yhteen, tulos on kärjen osalta sama kuin jalkapallon EM-turnauksessa: Tanska on ykkönen 45:llä mitalilla ja Ruotsi kakkonen 43:lla mitalilla.

Norja, jolla on tuolta ajalta 33 mitalia, tulee melko selvästi perässä. Norjan hajurako Suomeen, 14 mitalia, on vielä selvempi. Suomi on saavuttanut 2000-luvun viisissä kesäkisoissa vähemmän palkintoja kuin Tanska pelkästään Rio de Janeirossa. Eikä ennuste Tokioon lupaa hyvää. Rion yksi prinikka saattaa vallan hyvin kuihtua pistesijaksi tai muutamaksi. Se on takavuosikymmenien menestyjälle karu asetelma, mutta ei toisaalta mahdottoman yllättävä, kun katsoo vain tätä vuosituhatta. Peränpitäjä on Pohjoismaista pienin, Islanti. Se on saavuttanut tarkastelujaksolla kaksi mitalia. Viimeksi islantilainen urheilija nousi pallille Pekingissä 2008.

Tokiossa Suomen tavoite on neljä mitalia, mutta isoja venymisiä tarvitaan. Ruotsin tavoite puolestaan on kahdeksan mitalia, mitä valmennusjohto pitää realistisena. Se saavutetaan, jos noin joka kolmas mitalisauma muuttuu lihaksi. Joissain ennusteissa Ruotsille povataan 11 palkintopallipaikkkaa eli samaa kuin Rio de Janeirossa.

Ruotsinsuomalaisittain Tokio haiskahtaa vahvasti mitalilta. Kiekonheittäjä Daniel Ståhl on voittajasuosikki. Hänen lajinsa finaali käydään lauantaina 31. heinäkuuta. Silloin jännitetään niin Tukholmassa kuin Ståhlin äidin kotikaupungissa Turussa ja varmasti muuallakin. Lisäksi Ruotsin joukkueessa on uimari, jolla on ruotsinsuomalainen kytkös. Victor Johanssonia (Jönköpings SS) valmentaa Uutisten katsojille tuttu Niko Martikainen.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.