Syyskuun vaalien edellä Rohdin teki arvion nykyisen, vuonna 2019 tiukentuneen vähemmistölain toimivuudesta. Yksi väärinkäsitys nousi esiin yli muiden, ja se toistuu myös Södertäljen tapauksessa: vaikka vähemmistölaki sisällytettiin koululakiin 2019, ajatellaan koulumaailmassa yhä, että se ei sinne ulotu.

– Useimmilla yhteiskunnan osa-alueilla ymmärretään, miten kansallisten vähemmistöjen oikeudet kieleen ja kulttuuriin tulee ottaa huomioon vähemmistöpolitiikan mukaisesti. Koulumaailmassa asenne siitä, että vähemmistöjen oikeudet eivät koske meitä, tuntuu sitä vastoin olevan seiniin pinttynyt, Rohdin sanoo.

Vähemmistöä ei kuultu

Ruotsinsuomalaiset vanhemmat voittivat marraskuussa Tukholman hallinto-oikeudessa Södertäljen kuntaa vastaan. Hallinto-oikeuden mukaan ruotsinsuomalaista vähemmistöä olisi pitänyt kuulla ennen kuin Stålhamran koulun suomenkieliset luokat lopetettiin. 

Lennart Rohdin muistuttaa, että Tukholman hallinto-oikeuden tuomiossa on kyse nimenomaan kansalisten vähemmistön kuuntelemisen puutteesta. Päätös tehtiin puutteelliselta pohjalta, kun vähemmistöä ei kuultu.

– Mutta vähemmistön kuuleminen ei välttämättä tarkoita, että vähemmistön tahtoa pitäisi noudattaa, Rohdin lisää.