Kansallisten vähemmistöjen lipuilla liputtaminen on yksi tapa edistää vähemmistölain toteutumista, arvioi Ruotsin valtionheraldikko Davor Zovko. Vastuu vähemmistökulttuurin edistämisestä on lain mukaan julkisilla toimijoilla.
Ruotsin valtionheraldikko Davor Zovko kertoo, että Ruotsin laki säätelee ainostaan valtakunnan lipun käyttöä, ei kansallisten vähemmistöjen lippuja.
– Kaikki saavat liputtaa omilla lipuillaan.
Zovkon mukaan kunnille voi jättää kansalaisehdotuksen, jossa esitetään esimerkiksi juuri metsäsuomalaisten lipun käyttöönottoa tapana edistää ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön kulttuuria.
Ruotsi: Metsäsuomalaiset ovat osa ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä. Muut kansalliset vähemmistöryhmät ovat tornionlaaksolaiset, saamelaiset, juutalaiset ja romanit. Ryhmien vähemmistöstatus myönnettin vuonna 2000.
Norja: Metsäsuomalaiset ovat oma kansallinen vähemmistöryhmänsä kveenien/norjan suomalaisten, juutalaisten, romanien ja ”tatare”/matkustavaisten ohella. Vähemmistöstatus myönnettiin vuonna 1999. Saamelaisilla on alkuperäiskansa-asema.
Suomi: Metsäsuomalaiset kuuluvat Suomen pääväestöön. Noin 75 prosentilla 1500- ja 1600-lukujen metsäsuomalaisista arvioidaan olevan juuret Savossa. Loput 25 prosenttia ovat olleet kotoisin Hämeestä, Karjalasta sekä muista Suomen maakunnista.
SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.