Historioitsija Teemu Keskisarja esitelmöi uudesta kirjastaan Saapasnahka-torni  Kannelmäen kirjastossa Helsingissä. Keskisarja kertoo saaneensa itsekin uuden kuvan Aleksis Kivestä, kun hän kirjoitti teosta.

Historioitsija toteaam että myytti Kiven elämän kurjuudesta on pysynyt pinnassa, sillä myyttejä tarvitaan ihmisten kuolemattomaksi tekemiseen.

– Aleksis Kiven nosti kansakunnan kaapin päälle traaginen kuolema, marttyyrikohtalo. Siitä syystä tunnemme yhä ajatonta myötätuntoa hänen hahmoansa kohtaan.

Kuoli nuorena mielisairaalassa

Aleksis Kiveä voidaan pitää suomalaisen kirjallisuuden isänä. Hänen tunnetuin teoksensa on Seitsemän veljestä. Kivi kuoli 1872, vain 38-vuotiaana fyysisesti ja henkisesti voipuneena.

– Ruumiilliset sairaudet, mitättömyyden kokemus, väärin ymmärtäminen, rahapula, naisettomuus, ehkä sukupuolitauti, historioitsija luettelee syitä siihen, miksi Kivi kuoli.

Kiven lopullisen kuolinsyy oli historioitsijan mukaan mahdollisesti hoitovirhe Lapinlahden mielisairaalassa.

– Tämän päivän kroonisesti masentuneista moni menehtyisi samantein, jos heitä hoidettaisiin samalla tavalla kuin Kiveä Lapinlahdessa.

Mikä olisi voinut hänet pelastaa?

– Nainen, jos hän olisi 35-vuotiaana löytänyt mielitietyn, hyvän tyttöystävän. Sillä voimalla hän olisi ehkä jaksanut pahimpien päivien ylitse.

Äidinkielen nero

Kiven elämäntyön tärkeimpänä saavutuksena Keskisarja mainitsee suomen kielen. Hän kuvailee Kiveä äidinkielen neroksi.

– Suomen kansakunta saattoi syntyä ilman armeijaa, poliittisia elimiä ja järeää taloutta. Mutta ilman suomenkielisiä kunnollisia kirjoja on mahdotonta ajatella 1900-luvun itsenäistä Suomea.