Gå direkt till textinnehållet
Mariam kukkamekossa istuu nojatuolissa. Taustalla seinävaate, jossa metsää ja dinosauruksia.

Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Mariam kertoo, mitä pitää suomen opettelusta esikoulussa ja Mariamin äiti Linda Kukko, miten tärkeäksi on kokenut esikoulun antaman suomen kielen. Linda on itsekin töissä Jönköpingin kunnalla, mutta ei suomen kielen opetuksen kanssa. Foto: Marika Pietilä Löhnn/SVT

Mariam saa suomea esikoulussa, vaikka ei asu hallintoalueella

Uppdaterad
Publicerad

Kun Jönköpingissä asuva Linda Kukko sai lapsia, hän ei tiennyt mahdollisuudesta saada suomea esikoulussa. Esikoisen esikouluopettaja kuitenkin vinkkasi asiasta, ja nyt Lindan molemmat lapset ovat osallistuneet esikoulun suomen opetukseen jo usean vuoden ajan.

– Se antaa ihan erilaiset mahdollisuudet oppimiseen koulussa, kun on saanut hyvän pohjan jo esikoulussa, Linda sanoo.

Linda Kukko muutti Suomesta Ruotsiin parikymmentä vuotta sitten ja Jönköpingiin runsaat kymmenen vuotta sitten. Kun hän sai lapsia, hänellä ei ollut tiedossa, että Ruotsissa on joissain kunnissa mahdollisuus suomenkieliseen esikouluopetukseen, mutta siitä tuli tärkeä osa perheen monikielistä arkea.

– Kyllä se on tosi tärkeää minulle, kun minulla on se suomen kieli kuitenkin äidinkieli, että heilläkin on se sama. Sitten myöskin, että kun on sukujuuret tuolta Suomesta, että he pystyvät kommunikoimaan myös isovanhempiensa kanssa. Se avaa paljon mahdollisuuksia elämän varrelle, Linda pohtii.

SVT tutkii: suomen kielen hallintoalue

Suomen kieli esikoulussa harvinaista hallintoalueen ulkopuolella

SVT Uutiset lähetti tänä keväänä kyselyn kymmenelle suomen kielen hallintoalueen ulkopuolella sijaitsevalle kunnalle, joiden velvoitteet tarjota suomea esikoulussa eivät ole yhtä kattavat kuin hallintoaluekunnissa. Kahdeksan kymmenestä kunnasta vastasi ja näistä vain Jönköping kertoi tarjoavansa suomea esikolussa.

Lindalle tulos tuli yllätyksenä. Sen jälkeen, kun hän oli saanut tietää mahdollisuudesta suomen kieleen kotikunnassaan, hän oli olettanut, että Ruotsissa olisi sama mahdollisuus kaikkialla – kyseessä kun kuitenkin oli yksi viidestä kansallisesta vähemmistökielestä.

– Olisihan se hyvä, että kaikissa muissakin kunnissa tarjottaisiin tätä, hän pohtii.

Ilman opetusta vanhempien aktiivisuus kasvaisi

Linda puhuu suomea molemmille lapsilleen ja perheen toinen kieli on englanti. Kodin ulkopuolelta lapset ovat saaneet myös ruotsin kielen.

Vaikka suomi on iso osa arkea kotona, Linda on kokenut, että esikoulun antamalla suomen kielellä on ollut suuri merkitys lasten kielen kehittymiselle. Hän uskoo, että ilman esikoulun tukea, hänen vanhempana olisi pitänyt olla paljon aktiivisempi myös kodin ulkopuolella:

– Pitäisi olla paljon enemmän aktiivinen, että löytää ihmisiä, jotka puhuu suomea ja kavereita lapsille.

Linda Kukko on itsekin töissä Jönköpingin kunnalla kulttuurikehittäjänä ja pyrkii olemaan aktiivinen vähemmistökieliasioissa, mutta hänen työhönsä ei kuulu suomen kielen opetus tai sen järjestäminen.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

SVT tutkii: suomen kielen hallintoalue

Mer i ämnet