Jakamistaloudessa jaetaan, lainataan tai vuokrataan omistamisen sijaan. Rahaa säästyy ja ympäristö kiittää, mutta mitä tapahtuu, kun loma-asunto tai vene ei vastaa odotuksia, tai peräkärryn jarrut pettävät?

– Luulen, että kuluttaja saattaa yllättyä siitä, että hän ei ole kuluttajan asemassa. Hän ehkä luulee, että hän ostaa tämän palvelun yritykseltä, mutta tosiasiassa se on kahden yksityishenkilön välinen sopimus, sanoo kuluttajaneuvoja Sanna Westman Carling Västeråsista.

– Hyvässä tapauksessa sopimuksessa lukee mitä tapahtuu, jos matkan varrella sattuu jotain, hän jatkaa.

Jos ongelmia ilmenee, kunnallisen kuluttajaneuvonnan puoleen voi kääntyä, mutta he voivat auttaa vain sopimusta katsomalla, sillä yksityisoikeudelliset asiat eivät kuulu kuluttajaneuvonnan piiriin.

Sudenkuopat tiedossa

Yritykset, jotka toimivat jakamistaloudessa, voivat auttaa asiakkaitaan tarjoamalla selkeät sopimuspohjat. Jotkut tarjoavat myös vakuutuksia asiakkailleen, ja osapuolten henkilöllisyydet on hyvä tarkistaa.

Veneily-yritys Skipperi tarkastaa asiakkaiden henkilöllisyydet netissä ulkopuolisen palveluntarjoajan avulla.

– Ruotsissa meillä on BankID, ja Suomessa meillä on TUPAS-tunnistus käytössä. Jos tulee muualta maailmalta, käytössä on Microsoftin rakentama face-algoritmi, joka ottaa kuvan kasvoista, ja sitten siihen ladataan kuvan passista. Sitten algoritmi tekee tunnistukset, että kyseessä on sama henkilö, ja samalla se todentaa passin oikeellisuuden, kertoo Kristian Raij, Skipperin toimitusjohtaja.

Lainsäädäntöön selkeyttä?

Sanna Westman Carling sanoo, että kuluttajaneuvonnassa nähdään jakamistalouden kehittyvän, ja että lainsäädäntöä pitäisi katsoa tarkemmin.

– Ongelmiahan on, ja se on epäselvä rajanveto mikä kuuluu kuluttajalainsäädäntöön, ja mikä on puhtaasti yksityisoikeudellista, ja siihen pitäisi saada selkeyttä tulevina vuosina.

Kuntien kuluttajaneuvonta on maksuton palvelu, ja lisätietoja löydät täältä.